Miksei sopimustekstejä ja lomakkeita voisi laatia tavallisten käyttäjien kielellä? Tai miksei oikeusistuimeen tulijaa ole heti vastassa joku, joka neuvoo minne mennä? Stanfordin yliopiston tutkija Margaret Hagan pitää oikeuspalveluiden muotoilua käyttäjälähtöisemmiksi ja helpommin ymmärrettäviksi ihmisoikeuskysymyksenä.
Hagan itse tuskastui jo oikeustieteen opiskelun monimutkaisuuteen, ja alkoi miettiä, miten asiat voisi hoitaa paremmin. Nykyisin hän vetää projektia, jossa hän suunnittelee ja kokeilee yritysten, asianajajien ja tuomioistuinten kanssa, kuinka juridisista teksteistä tai prosesseista voisi tehdä helpompia.
Radio Suomipop sai marraskuussa Julkisen sanan neuvostolta vakavan huomautuksen. Kanavan uutislähetyksessä kerrottiin Välimereltä pelastetun 1 100 siirtolaista edellisenä päivänä – uutisen taustalla soitettiin Mikki Hiiri merihädässä -kappaletta. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström hämmästelee kolumnissaan sitä, miten ihmishengellä voi suomalaisessakin mediassa olla vain viihdearvo. Samalla hädänalaisten auttaminen olisi nykypäivänä paljon helpompaa kuin vaikkapa toisen maailmansodan aikana.
– Sydäntenkovettamiskampanjat eivät ainoastaan vääristä käsityksiämme kaukaisista lähimmäisistä. Ne myös syövät meidän omaa sieluamme ja tekevät meistä tunteettomia.
Liikejuridiikkaa hoitavien asianajajien työ on muuttunut viime vuosina. Yritykset kaipaavat ongelmien etsimisen sijaan suosituksia siitä, kuinka olisi järkevintä edetä. Samalla aikataulut ovat kiristyneet ja sääntelyn määrä kasvanut. Isoilla asianajotoimistoilla on tunnetut brändit, mutta asiakkaiden mukaan henkilö merkitsee yhteistyön käynnistämisessä enemmän kuin toimisto.
– Mitä vaikeampi ja monimutkaisempi toimeksianto, sitä enemmän arvostetaan asianajajan kokemusta vastaavista tapauksista. Asianajajan persoona ja kyvyt ratkaisevat; ei niinkään se, missä toimistossa hän työskentelee, sanoo johtaja Mika Paavilainen Fortumin yritysjärjestelyt-yksiköstä.
Lisätietoja:
Johanna Kainulainen, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. 040 721 7289, [email protected]
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on n. 2 100.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1