Koronarokotusten takia lääkevahinkolaki välttämätön

Lääkevahinkojen korvaamisesta tulee vihdoin säätää laki.

Suomessa on lääkevahinkojen varalle ollut vuodesta 1984 alkaen lääkeyhtiöille vapaaehtoinen lääkevahinkovakuutus. Lääketeollisuuden oma järjestelmä ei ole osoittautunut kaikilta osin toimivaksi. Ongelmana ovat mm. lääkkeen käyttäjien ja lääkäreidenkin tiedon puute vakuutuksen olemassaolosta, vakuutusehtojen tulkinnanvaraisuus sekä se, että vakuutusyhtiö voi yksipuolisesti muuttaa ehtojaan milloin vain, kuten on tapahtunutkin.

Vuoden 2009 Pandemrix-rokotteen aiheuttamien vahinkojen korvaamisessa on ollut ongelmia, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. Toimistomme ajaa tälläkin hetkellä 8 asiakkaan juttuja käräjäoikeudessa. Toimeksiannot asioihin olemme saaneet viimeisen vuoden aikana.

Koronavirusrokotusten mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen myötä lääkevahinkolain säätäminen on nyt viimein välttämätöntä. Lääkevahinkovakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa ehtojaan vakuutuskauden aikana, esimerkiksi kansainvälisen pandemian tai kansallisen epidemian ilmetessä. Perusteita on liuta muitakin.

Myös vakuutuksen korvauskatto, vain 30 miljoonaa euroa sarjavahinkoa kohden, on pieni ajatellen massarokotuksia. Jo yhden henkilön vahinko voi nousta 1–2 miljoonaan euroon, jos hän vammautuu nuorena pysyvästi siten, ettei kykene työelämään. Ehdot ovat siis huonot rokotteiden ottajien kannalta.

Lääkkeitä myydään Suomessa vuosittain yli sata miljoonaa pakkausta. Lääkkeiden haittavaikutuksista on vuosittain tehty silti vain 160–250 korvaushakemusta. Esimerkiksi vuonna 2019 maksetut vakuutuskorvaukset olivat vain 1,4 miljoonaa euroa.

Toimistomme arvion mukaan Suomessa ilmi tulevat ja korvattavat lääkevahingot ovat jäävuoren huippu.

Lääkevahingoista aiheutuvat kustannukset jäävät käytännössä potilaiden itsensä ja julkisen terveydenhuollon kannettavaksi, joten nämä piiloon jäävät henkilövahingot hoidetaan tavalla tai toisella pääosin verovaroin.

Korvausjärjestelmän ongelmat osoittavat, ettei vapaaehtoinen lääkealan itsensä toteuttama korvausjärjestely lääkkeiden käyttäjien kannalta ole ensinkään riittävä. Korvausjärjestelmä ei myöskään ole läpinäkyvä.

Lääkevahinkojen korvaamisesta tulee ehdottomasti pikaisesti säätää laki käyttäjien oikeusturvan parantamiseksi sekä vahinkojen aiheuttamien kustannusten kohdentamiseksi oikein, aivan kuten esimerkiksi potilasvahinkojen ja liikennevahinkojen kohdalla on. Lääkevahinkojen aiheuttamat kustannukset tulee saada kohdennettua lääkeyhtiöille, maahantuojille ja apteekeille, jotka saavat hyödyt lääkkeiden myymisestä. Näin veronmaksajien taakka vähenee.

Toimistomme valmistelee suoraan lakitekstin muotoon laadittua kansalaisaloitetta, jonka myös perustelemme huolellisesti.