Korkein hallinto-oikeus muuttuu vuodenvaihteessa pääasiassa valituslupatuomioistuimeksi. Samaan aikaan astuu voimaan laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.
- Korkein hallinto-oikeus ei kuitenkaan jatkossakaan ole yksinomaan prejudikaattituomioistuin, KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi painottaa.
Hän korostaa, että muutoksenhakija saa edelleen kaikissa tapauksissa juttunsa korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Kuusiniemi puhui asiasta Helsingissä järjestetyillä hallintotuomioistuinten ylituomaripäivillä.
Suomi ei tarvitse perustuslakituomioistuinta
Oikeusturva Suomessa toteutuu Kuusiniemen mukaan parhaiten niin, että osaavat ja asiantuntevat hallintotuomioistuimemme vastaavat oikeussuojan toteutumisesta kaikissa niiden ratkaistaviksi saatetuissa asioissa.
Korkein hallinto-oikeus puolestaan antaa nykyistä nopeammin entistä selkeämmin perusteltuja ratkaisuja tilanteissa, joissa valitusluvan edellytykset täyttyvät. Kuusiniemen mukaan Suomi ei tarvitse julkisuudessakin keskustelua herättänyttä perustuslakituomioistuinta.
- Nähdäkseni poliittisten kysymysten juridisoiminen ja oikeudellisten kysymysten politisoiminen ei palvele oikeusvaltion eikä suomalaisen yhteiskunnan etua, presidentti Kuusiniemi painottaa.
Julkisessa keskustelussa unohtuu usein kokonaan tuomioistuinten rooli perustuslainmukaisuuden jälkivalvonnassa. Meillä kaikki tuomioistuimet ovat perustuslakituomioistuimia, koska niiden velvollisuutena on jättää soveltamatta perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevaa lakia.
Yhteystiedot:
Päivi Musakka, viestintäpäällikkö
050 341 1347
paivi.musakka(at)oikeus.fi
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1