Maahanmuuttovirasto oli hylännyt Gambian kansalainen A:n perhesiteen perusteella tekemän oleskelulupahakemuksen sekä päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa ja määrätä hänet kahden vuoden maahantulokieltoon, koska se katsoi hänen solmineen avioliiton Suomen kansalainen C:n kanssa maahantulosäännösten kiertämistarkoituksessa. Hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen maahantulokiellon osalta, mutta muilta osin hylkäsi A:n valituksen. Hallinto-oikeus katsoi, että A:n valituksen vireillä ollessa solmimaa avioliittoa Suomen kansalainen D:n kanssa ja tämän raskautta ei voitu katsoa sellaisena lisäselvityksenä, jonka vuoksi oleskeluluvan myöntämistä koskevat edellytykset voitaisiin tutkia tämän valituksen yhteydessä.
A:n ja D:n avioliiton solmimiseen liittyviä seikkoja ei ollut asian käsittelyn aikana tutkittu. Koska asiassa tehdyt selvitykset olivat koskeneet A:n avioliittoa C:n kanssa, kyse oli ollut eri asiasta ja eri oleskelulupaperusteesta siitä huolimatta, että perusteen nimike eli perheside oli sama. Tähän nähden asiassa ratkaiseva merkitys oli sen kysymyksen arvioimisella, oliko päätös A:n karkottamisesta kumottava tässä uudessa tilanteessa.
Maasta poistamisessa suoritettavaa kokonaisharkintaa koskevan ulkomaalaislain 146 §:n sanamuoto on velvoittava. Mainitun lainkohdan mukaan karkottamista koskevassa kokonaisharkinnassa on otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan.
Lainkohdassa tarkoitettu kokonaisharkinta sisältää kuitenkin myös muita seikkoja kuin perhesiteen ja lapsen edun. Asiassa oli otettava huomioon myös se seikka, että A oli saanut ensimmäisen oleskelulupansa Suomeen lyhytikäiseksi jääneen avioliiton perusteella B:n kanssa ja tämän jälkeen tuloksetta kahdesti hakenut työntekijän oleskelulupaa sekä pian poliisin tekemän karkottamisesityksen jälkeen avioitunut C:n kanssa ja hakenut tämän avioliiton perusteella oleskelulupaa. Näissä olosuhteissa Maahanmuuttovirasto oli voinut määrätä A:n karkotettavaksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, koska tämä oleskeli maassa ilman vaadittavaa oleskelulupaa.
Yhteystiedot:
Satu-Maarit Tarkkanen, tietopalvelupäällikkö, 050 301 6262
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1