Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Laki » KHO:n vuosikirjapäätös, joka liittyy huostannottoon, hallinto-oikeuden jäsenen esteellisyyteen ja puolueettomuuteen

Korkein hallinto-oikeus

KHO:n vuosikirjapäätös, joka liittyy huostannottoon, hallinto-oikeuden jäsenen esteellisyyteen ja puolueettomuuteen

Tiedote.
Julkaistu: 24.02.2016 klo 10:02
Julkaisija: Korkein hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden kokoonpanoon lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevassa asiassa oli asiantuntijajäsenenä kuulunut X:n kaupungin sosiaalitoimen viranhaltija A. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli muun ohella, oliko A ollut esteellinen toimimaan hallinto-oikeuden jäsenenä tässä oman virastonsa viranhaltijoiden tekemässä huostaanottohakemusasiassa. Asiassa oli esitetty, että vaikka A ei olisi ollut sosiaalitoimen virkansa puolesta tekemisissä tämän asian kanssa, hänen täytyi tuntea asiassa vastuulliset viranhaltijat henkilökohtaisesti. 

KHO:n päätös:

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1456140464107.html

 

Eri mieltä olleen presidentti Pekka Vihervuoren äänestyslausunto:

"Hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä sekä esteellisyysväitteen esittämisestä ja käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 8 §:n mukaan asianosaisen tulee tehdä väite tuomarin esteellisyydestä heti ryhtyessään käyttämään asiassa puhevaltaa ja saatuaan tiedon asian käsittelyyn osallistuvista tuomareista. Jos asianosainen saa myöhemmin tiedon seikasta, jolla saattaa olla merkitystä esteellisyyttä arvioitaessa, siihen perustuva väite on esitettävä viipymättä. Asianosaisen on perusteltava väite ja samalla ilmoitettava, milloin peruste siihen tuli hänen tietoonsa. Asianosainen ei voi vedota tiedossaan olleeseen, esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvaraiseen seikkaan enää sen jälkeen, kun tuomari on ratkaissut asian, paitsi jos asianosainen osoittaa, että hänellä oli pätevä syy olla tekemättä väitettä aikaisemmin.

Hallinto-oikeus on 21.10.2014 toimittanut asiassa suullisen käsittelyn. Suullisessa käsittelyssä on kuultu B:tä ja D:tä. Heitä on käsittelyssä avustanut oikeustieteen maisteri Tapio Karhunen. Hallinto-oikeuden pääasiaratkaisu asiassa on annettu 28.11.2014. Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden sama kokonpano, joka oli myös toimittanut suullisen käsittelyn. Väitettä hallinto-oikeuden jäsenen esteellisyydestä ei ole tehty suullisessa käsittelyssä eikä myöskään suullisen käsittelyn ja hallinto-oikeuden päätöksen välisenä aikana. Asiassa liioin ole esitetty perusteita sille, miksi esteellisyysperuste on tuotu esiin vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Sille oikeuskirjallisuudessa esitetylle näkemykselle, jonka mukaan hallintolainkäytössä virallisperiaatteesta johtuisi tuomioistuimen velvollisuus viran puolesta ottaa yksittäisen tuomarin esteellisyys huomioon myös niin sanottujen harkinnanvaraisten esteellisyysperusteiden osalta, ei ole esitettävissä laista johtuvia perusteita.

Näistä syistä jätän valituksen esteellisyysperusteella tehtynä tutkimatta B:n ja D:n osalta. Sen sijaan tutkin valituksen tälläkin perusteella tehtynä C:n osalta.

Enemmistön pääasiaratkaisuun nähden velvollisena tutkimaan valituksen kaikilta osin olen muutoin samalla kannalla kuin enemmistö."

Yhteystiedot:
Päivi Musakka, viestintäpäällikkö 050 341 1347

Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs