Aluehallintovirasto oli myöntänyt yhtiölle A vesilain mukaisen luvan pohjaveden oton lisäämiseen Selänpään pohjavesialueella 600 kuutiometristä 2 000 kuutiometriin vuorokaudessa. Ennen lupa-asian vireille tuloa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli yhtiön A pyynnöstä tehnyt päätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli ottaa kyseiseltä pohjavesialueelta pohjavettä 6 000–7 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Yhteysviranomainen oli perustellut arviointimenettelyn soveltamista koskevaa päätöstään hankkeen sijainnilla suhteessa läheiseen Natura 2000 -alueeseen sekä hankkeen yhteisvaikutuksilla muiden suunnitteilla olevien hankkeiden, kuten yhtiön B hankkeiden, kanssa.
Yhtiö A oli toimittanut yhdessä yhtiön B kanssa laatimansa Selänpään pohjavedenottohanketta koskevan arviointiohjelman ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteysviranomaiselle. YVA-menettelyssä tarkastelluissa vaihtoehdoissa otettava vesimäärä vaihteli nollavaihtoehtoa lukuun ottamatta välillä 8 000–22 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto siitä olivat valmistuneet vasta vesitalouslupaa koskevan päätöksen jälkeen.
Yhtiön A lupahakemuksen mukainen hanke oli ottomäärältään selvästi pienempi kuin arviointivelvollisuuden osalta oli säädetty tai mihin yhteysviranomainen päätöksellään oli ottanut kantaa. Hanke oli ottomäärältään myös pienempi kuin YVA-menettelyn kohteena olleet eri vaihtoehdot, hankkeen tosiasialliset ympäristövaikutusten rajoittuivat suppealle alueelle eikä hankkeella ollut sellaista vuorovaikutusta tai muuta tosiasiallista yhteyttä muiden YVA-menettelyn kohteena olevien hankkeiden kanssa, että se olisi vaikuttanut YVA-menettelyn vaihtoehtotarkasteluun. Vesilain mukaisen luvan myöntäminen yhtiölle A pohjaveden oton lisäämiseen ei näin ollen merkinnyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskeneen päätöksen kohteena olleen hankkeen pilkkomista siten, että se olisi tullut katsoa YVA-lain tai YVA-direktiivin vastaiseksi arviointivelvollisuuden kiertämiseksi.
Yhteystiedot:
Satu-Maarit Tarkkanen, tietopalvelupäällikkö, 050 301 6262
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1