Bangladeshin kansalainen A oli hakenut työntekijän oleskelulupaa työskennelläkseen Suomessa siivoojana X Oy:ssä. Suomen New Delhin edustusto oli haastatellut A:ta tulkin välityksellä bengaliksi, koska hän ei osannut englantia. Haastattelussa oli selvitetty muun ohessa A:n tietämystä työsopimuksensa keskeisistä ehdoista ja oikeuksistaan työntekijänä Suomessa.
Maahanmuuttovirasto ei ollut työ- ja elinkeinotoimiston tekemästä myönteisestä osaratkaisusta huolimatta myöntänyt 31.12.2013 A:lle työntekijän oleskelulupaa perustellen päätöstään ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentilla. Maahanmuuttoviraston mukaan A:n vähäiset tiedot työsuhteesta ja muista Suomessa oleskeluun liittyvistä seikoista yhdessä puutteellisen kielitaidon ja vaatimattoman koulutustason kanssa saattoivat hänet erityisen haavoittuvaan asemaan ja täysin riippuvaiseksi työnantajasta.
Työntekijän oleskelulupaa koskevan hakemuksen perusteena olevan työsuhteen luonnetta ei voitu ratkaista pelkästään kirjallisen hakemuksen perusteella, vaan hakemus oli ratkaistava sen mukaisesti, mikä oli hakijan oma käsitys hänen työsuhteensa laadusta ja sisällöstä. Mikäli hakijan haastattelussa ilmeni, ettei hän tiennyt riittävästi työsuhteensa perusteista ja olosuhteista, joihin hän Suomessa muuttaa, oleskelulupaharkinnassa oli arvioitava, oliko perusteltua katsoa oleskelulupahakemuksen vastaavan hakijan tarkoitusta. Epäselvän hakemuksen yhteydessä harkinnassa oli otettava huomioon myös se, oliko hakija mahdollisesti vaarassa joutua työntekijänä hyväksikäytetyksi.
Kun otettiin kokonaisuudessaan huomioon A:n puutteelliset tiedot työsuhteensa keskeisistä ehdoista yhdistettynä hänen erittäin rajalliseen kielitaitoonsa, oli perusteltua katsoa, ettei hän tiennyt riittävästi oman oleskelulupahakemuksensa perusteista eikä niistä olosuhteista, joissa hänen olisi tarkoitus työskennellä Suomessa. A:n kertoman perusteella hänen työsuhteensa ei myöskään täyttäisi niitä edellytyksiä, joita Suomessa normaalille työsuhteelle asetettiin. Tähän nähden oli perusteltua aihetta epäillä, että oleskelulupahakemuksen tarkoituksena oli kiertää työntekijän oleskelulupaa koskevia säännöksiä. Maahanmuuttovirasto oli voinut jättää työntekijän oleskeluluvan myöntämättä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1