Hallinto-oikeus oli hylännyt kunnan sosiaalihuollon viranhaltijan tekemän hakemuksen lapsen huostaanottamisesta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta. Hallinto-oikeus oli tähän ratkaisuun liittyen todennut hallintolainkäyttölain 31 §:n 1 momenttiin viitaten, että päätös oli pantava täytäntöön vasta, kun päätös oli saavuttanut lainvoiman. Hallinto-oikeus oli samalla päätöksellä hylännyt lapsen äidin valitukset lapsen kiireellisestä sijoituksesta, kiireellisen sijoituksen jatkamisesta sekä sijaishuoltopaikan muuttamisesta kiireellisen sijoituksen aikana.
Lapsen vanhemmat valittivat hallinto-oikeuden päätöksestä viimeksi mainitulta valitukset hylkäävältä osalta sekä täytäntöönpanoa koskevan lausuman osalta. Asiassa tuli ensinnä ratkaistavaksi, voitiinko hallinto-oikeuden päätökseen valituksen hylkääviltä osilta hakea muutosta. Lastensuojelulain 92 §:n 1 momentin mukaan lain 43 §:ssä tarkoitetusta lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta lastensuojelulain 92 §:n 1 ja 3 momentin mukaan kiireellistä sijoitusta ja sen jatkamista koskeviin hallinto-oikeuden päätöksiin ei saa hakea muutosta. Korkein hallinto-oikeus katsoi lain tarkoituksen ja systematiikan huomioon ottaen, että kiireellisen sijoituksen aikana tehtyyn sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saanut lastensuojelulain 92 §:n 1 ja 3 momentin nojalla hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Vanhempien valitusta siltä osin kuin se koski kiireellistä sijoitusta, kiireellisen sijoituksen jatkamista ja sijaishuoltopaikan muuttamista kiireellisen sijoituksen aikana ei tutkittu.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeuden täytäntöönpanoa koskeva toteamus oli ymmärrettävissä hallinto-oikeuden antamaksi täytäntöönpanomääräykseksi, jonka perusteella lapsen sijoitusta sijaishuollossa voidaan jatkaa siihen saakka, kunnes hallinto-oikeuden päätös lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan hakemuksen hylkäämisestä on saanut lainvoiman. Korkein hallinto-oikeus tutki vanhempien valituksen tältä osin sekä kumosi ja poisti täytäntöönpanomääräyksen lausuen perusteluna, että hallinto-oikeus ei ollut hakemuksen hylätessään tehnyt täytäntöönpanoa edellyttävää päätöstä. Vaikka kiireellisen sijoituksen tilanteissa hallinto-oikeuden huostaanottohakemuksen hylkäävä päätös johtaa lapsen kotiin palauttamiseen, kotiin palauttamisessa ei ole kysymys huostaanottohakemuksen hylkäävän päätöksen täytäntöönpanosta hallintolainkäyttölain 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla, vaan kotiin palauttaminen johtuu kiireellisen sijoituksen raukeamisesta. Hallinto-oikeus ei ollut voinut antaa valituksenalaista määräystä lapsen sijaishuollon jatkumisesta hallintolainkäyttölain 31 §:n 1 momentin nojalla.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1