Asiassa oli ratkaistavana, voitiinko A Oy:n omistamaa hoivakotina toimivaa rakennusta katsoa käytettävän kiinteistöverolain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pääasiassa vakituiseen asumiseen.
A Oy omisti 1 795 neliömetrin suuruisen rakennuksen tontilla, jolle oli myönnetty rakennuslupa vanhusten palvelutalolle. Tontilla sijaitseva rakennus oli vuokrattu B Oy:lle, joka tarjosi rakennuksessa ympärivuorokautisia hoivapalveluja ryhmäkodeissa.
Hoivakodin asukkaat olivat dementoituneita tai fyysisesti huonokuntoisia vanhuksia. Asukkaat olivat tehneet asumispalvelun palvelusuunnitelman ja -sopimuksen B Oy:n kanssa sekä vuokranneet sopimuksella yhtiöltä rakennuksesta huoneen. Asukkaat saattoivat tuoda vuokraamaansa huoneeseen omat huonekalunsa ja tavaransa. Asuinhuoneissa oli wc- ja suihkutila, ja jokaisessa ryhmäkodissa oli yhteinen ruokailu- ja oleskelutila. Huoneissa ei ollut omaa keittiötä. Asukkaiden oli palvelusopimuksen mukaan mahdollista muun ohella osallistua yhteisiin ruokailuihin ja hankkia B Oy:ltä erilaisia lisäpalveluja, kuten lääkäri- ja sairaanhoidollista palvelua rakennuksessa. Jokaiselle asukkaalle oli nimetty omahoitaja.
Kysymyksessä oleva hoivakoti oli tarkoitettu dementoituneille tai fyysisesti huonokuntoisille vanhuksille, jotka eivät enää kyenneet asumaan itsenäisesti vaan tarvitsivat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Asukkaiden hoivan ja hoidon tarpeesta johtuen henkilökunta oli paikalla rakennuksessa ympärivuorokautisesti.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asukkaat asuivat hoivakodissa ensisijaisesti siellä tarjottavien hoivapalveluiden vuoksi, ja rakennusta oli kokonaisarvioinnin perusteella pidettävä pitkäaikaisena hoitopaikkana. Näin ollen tulkittaessa kiinteistöverolain 12 §:n 2 momentin säännöstä oli perusteltua katsoa, että hoivakotirakennusta ei ollut tarkoitettu käytettäväksi lainkohdassa tarkoitetulla tavalla pääosin vakituiseen asumiseen. Kiinteistöllä sijaitsevaan rakennukseen oli näin ollen sovellettava yleistä kiinteistöveroprosenttia.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574, jaana.lappalainen(at)oikeus.fi
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1