A sr oli katsottu tuloverotuksessa yleishyödylliseksi yhteisöksi. Säätiö oli harjoittanut passiivista sijoitustoimintaa, joka ei ollut täyttänyt elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ja josta saatuja tuloja oli pidetty säätiön henkilökohtaisen toiminnan tulona eli verovapaina tuloina.
B Ky oli pääomarahasto, jonka ainoana tarkoituksena on pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen eli sijoitukset toisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin pääomarahastoihin. A sr antoi perustettavalle B Ky:lle enintään 40 000 000 euron suuruisen voitonjakolainan, ja B Ky osti näin saamillaan varoilla A:lta tämän pääomarahastosalkun. B Ky:n vastuunalaisena yhtiömiehenä oli C Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö D Oy, joka toimi myös eräiden muiden rahastojen vastuunalaisena yhtiömiehenä.
A sr:n B Ky:lle antaman voitonjakolainan tuotto määräytyi yhden prosentin suuruisen vuotuisen kiinteän koron lisäksi tuottokorosta. Tuottokorko sidottiin verolainsäädännön mukaan laskettuun rahaston tulokseen, ja tuottokorkona maksettiin tilikausittain koko lainanottajan tilikauden tulos. Voitonjakolainaa koskevan sopimuksen nimenomaisen määräyksen mukaan rahaston yhtiömiehet eivät vastanneet voitonjakolainan pääoman takaisin maksamisesta tai koronmaksusta, ja tietyissä olosuhteissa laina ja korko voitiin antaa anteeksi. Lisäksi jos ilmeni, että kiinteän koron tai tuottokoron maksu tai nostetun lainapääoman takaisinmaksu oli perustunut tietoihin, joita oli jouduttu jälkikäteen korjaamaan, B Ky:llä oli oikeus vaatia liikaa maksettu määrä A sr:ltä takaisin.
Verohallinnon A sr:lle antaman ennakkoratkaisun mukaan B Ky:n voitonjakolainalle maksama korko oli verovapaata tuloa A sr:lle. Hallinto-oikeus katsoi verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n 1 momentin nojalla, että korko ei ole A sr:n verovapaata tuloa.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että A sr:n B Ky:lle antaman voitonjakolainan ehtoja oli pidettävä epätavanomaisina. Koska säätiö oli kuitenkin harjoittanut passiivista sijoitustoimintaa, josta saatuja tuloja oli pidetty sen verovapaina tuloina, säätiön ei ollut katsottava ryhtyneen voitonjakolainan antamiseen B Ky:lle ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin. Voitonjakolainasta A sr:lle kertyvien korkotuottojen verotuksessa ei ollut tilannetta kokonaisuutena arvioiden sovellettava verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöksiä, vaan korkotuotot olivat säätiön henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun voimaan. Ennakkoratkaisu verovuosille 2015 ja 2016. Äänestys 4–1.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574, jaana.lappalainen(at)oikeus.fi
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1