Kehitysvammainen ja nivelreumaa sairastava nuori henkilö A oli 1.10.2012 muuttanut kotikunnastaan C:stä B:n kuntaan, jossa hän asui tehostetun palveluasumisen yksikössä ja josta tuli hänen uusi kotikuntansa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n tehostetun palveluasumisen kustannuksista vastuussa 1.10.2012 lukien edelleen hänen aikaisemman kotikuntansa C:n perusteella D:n kaupunki, johon C:n kunta oli liitetty, vai oliko kustannusvastuu siirtynyt A:n muutosta alkaen B:n kunnalle.
A ei kyennyt kehitysvammansa ja sairautensa vuoksi itsenäiseen asumiseen C:n kunnassa, jossa hän oli asunut omaishoidontuen turvin yhdessä vanhempiensa kanssa. A:n tuen tarve oli jatkunut myös uudessa kotikunnassa B:ssä, jossa hänelle oli myönnetty tehostettu palveluasuminen.
Näissä olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A ollut muuttanut B:n kuntaan tarkoituksessa, jota arvioidaan kotikuntalain 2 §:n 1 momentin ja sosiaalihuoltolain 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tavanomaisena muuttona. Asiassa oli kysymys sosiaalihuoltolain 16 a §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, jossa A:n kotikunta oli kotikuntalain 3 b §:n mukaisesti muuttunut 1.10.2012 C:n kuntaan. Siten vastuu palveluasumisen kustannuksista säilyi sosiaalihuoltolain 42 b §:n mukaan A:n aiemmalla kotikunnalla C:llä ja sittemmin kuntaliitoksen johdosta D:n kaupungilla.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, projektipäällikkö, puh. 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1