Maistraatti oli ilmoittanut A:lle, että se oli tehnyt väestötietojärjestelmään A:n kohdalle lapsen sukuasemaa koskevan muutoksen: "Isyys vahvistettu lapselle B ...". Muutos perustui lapsen äidin toimittamiin asiakirjoihin, joihin sisältyi muun ohella alkuperäisenä Venäjän viranomaisen antama lapsen syntymätodistus sekä todistus isyyden toteamisesta. Lisäksi Venäjän viranomaisen antamista asiakirjoista oli annettu maistraatille muun ohella julkisen notaarin todistamat jäljennökset, käännökset sekä apostille-todistus.
Maistraatti oli hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen ja hallinto-oikeus hänen valituksensa. Hallinto-oikeus lausui perusteluissaan muun ohella, että A:ta olisi tullut kuulla ennen merkinnän tekemistä hallintolain perusteella, mutta kokonaisuutena A:lla oli ollut asiassaan riittävät oikeussuojakeinot. Edelleen hallinto-oikeus totesi, että maistraatilla oli ollut oikeus tehdä isyyttä koskeva merkintä sille esitetyn asiakirjaselvityksen perusteella.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asioissa A:ta oli pidettävä merkintää tehtäessä sellaisena asianosaisena, jota olisi tullut kuulla lapsen äidin maistraatille toimittamista ulkomaisista asiakirjoista ja niiden merkityksestä.
Maistraatilla oli tosiasiassa ollut etukäteen tiedossaan A:n kielteinen kanta asioissa, koska tämä oli sen kertonut käydessään henkilökohtaisesti maistraatissa ennen kuin lapsen äiti oli hakenut lapsen sukuaseman muutosta koskevan merkinnän tekemistä. A:n esittämät näkökohdat olivat tulleet esille sekä oikaisuvaatimusvaiheessa että valitusvaiheessa. A:n vaatimuksen keskeinen sisältö kohdistui itse isyyden tunnustamiseen Venäjällä, ei asiakirjojen oikeellisuuteen sinällään. Helsingin hovioikeus voi isyyslain 52 §:n mukaan hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa isyydestä annettu todistus Suomessa. Näiden syiden perusteella asiaa ei ollut perustetta palauttaa kuulemisvirheen vuoksi maistraatille uudelleen käsiteltäväksi. A:n valitus hylättiin.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1