KHO:n lyhyt ratkaisuseloste, joka koskee ulkomaalaisasiaa (oleskelulupa – muu omainen)
Irakin kansalainen A oli hakenut ulkomaalaislain 115 §:ssä tarkoitettua kansainvälistä suojelua saaneen muun omaisen oleskelulupaa. Hakemuksen perusteena oli ollut hakijan sukulaisuus hänen täysi-ikäiseen, pakolaisaseman Suomessa saaneeseen poikaansa B. Pojalle oli myönnetty turvapaikka 16.9.2015. Maahanmuuttovirasto oli päätöksellään 14.2.2017 hylännyt oleskelulupaa koskevan hakemuksen.
A:n valituksen johdosta hallinto-oikeus oli katsonut, että oleskeluluvan epäämistä oli pidettävä kohtuuttomana, koska hakijan ja perheenkokoajan oli Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää. Maahanmuuttoviraston päätös oli kumottu ja asia oli palautettu virastolle oleskeluluvan myöntämiseksi. Maahanmuuttoviraston valituksen johdosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana se, edellyttääkö oleskeluluvan myöntäminen A:lle, että tämän toimeentulo on turvattu.
Kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen muun omaisen oleskelulupaa koskevaa ulkomaalaislain 115 §:n 2 momenttia oli muutettu lailla 505/2016 siten, että momenttiin oli lisätty vaatimus ulkomaalaisen toimeentulon turvaamisesta edellytyksenä oleskeluluvan myöntämiselle. Lainmuutos oli tullut voimaan 1.7.2016. Siirtymäsäännöksen mukaan, jos päätös kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen on tehty ennen lain voimaantuloa, sovelletaan turvapaikan saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemukseen ja sen jatkolupahakemukseen lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, sovelletaanko siirtymäsäännöstä myös ulkomaalaislain 115 §:ssä tarkoitettuun kansainvälistä suojelua saaneen muun omaisen oleskelulupahakemukseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että siirtymäsäännöksen mukainen poikkeus toimeentuloedellytyksestä koskee turvapaikan saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemusta. Siirtymäsäännöstä tulkittaessa on siten otettava huomioon ulkomaalaislain 37 §:ään sisältyvä perheenjäsenen määritelmä, joka ei käsitä ulkomaalaislain 115 §:ssä tarkoitettua muuta omaista. Se, ettei muuta omaista pidetä ulkomaalaislaissa tarkoitettuna perheenjäsenenä, ilmenee myös ulkomaalaislain 115 §:stä. Lainvalmisteluasiakirjojenkaan perusteella kyseessä olevaa siirtymäsäännöstä ei ollut tarkoitettu sovellettavaksi ulkomaalaislain 115 §:n mukaista muun omaisen oleskelulupaa myönnettäessä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei siirtymäsäännöksessä säädetty poikkeus toimeentuloedellytyksestä koskenut kansainvälistä suojelua saaneen henkilön ulkomaalaislain 115 §:ssä tarkoitettua muuta omaista. Näin ollen ulkomaalaislain 115 §:n 2 momentissa (505/2016) säädettyä toimeentulovaatimusta oli sovellettava annettaessa ratkaisu muun omaisen oleskelulupahakemukseen 1.7.2016 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen, vaikka perheenkokoaja oli saanut turvapaikan ennen mainitun lainmuutoksen voimaantuloa.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, projektipäällikkö, puh. 050 308 7574, jaana.lappalainen(at)oikeus.fi
Tietoa julkaisijasta
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
