Kansalaisuuslain mukaan yhtenä edellytyksenä kansalaisuuden myöntämiselle on, ettei hakija ole syyllistynyt hakemusta ratkaistaessa muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys). Suomen kansalaisuus voidaan myöntää, jos hakijan nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiselle on perusteltu syy, esimerkiksi rikoksesta tai rikoksista kulunut aika, teon laatu ja teosta tuomitun rangaistuksen ankaruus.
Jos kansalaisuushakemus hylätään nuhteettomuuskohdan perusteella, hakijalle voidaan määrätä odotusaika, jona aikana hänelle ei myönnetä Suoman kansalaisuutta. Kansalaisuuden myöntäminen odotusajan kuluessa tai sen päätyttyä edellyttää uutta hakemusta, jolloin kansalaisuuden myöntämisen edellytysten täyttyminen arvioidaan uudelleen.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana olleessa asiassa oli kysymys kansalaisuuslain 19 a §:n 3 momentin tulkinnasta. Maahanmuuttovirasto oli odotusaikaa määrätessään ottanut huomioon myös sellaiset teot, jotka eivät enää käytännössä olisi voineet johtaa odotusajan määräämiseen, koska niitä koskeva enimmäisaika olisi odotusaikaa määrättäessä jo kulunut."
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että odotusaikaa pidentävinä tekoina voitiin ottaa huomioon myös sellaiset odotusajan aiheuttavat teot, joiden odotusaikaa ei enää päätöksentekohetkellä olisi voitu itsenäisesti määrätä.
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1