Korkein hallinto-oikeus on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee sekä maakuntauudistusta että sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisuudistusta. Kysymys on mittaluokaltaan ainutlaatuisesta hankkeesta, jolla on syvällisiä vaikutuksia niin uudistuksen toteutusvaiheessa kuin myöhemminkin.
Korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan ehdotuksen ratkaisut tulevat lisäämään merkittävästi hallintotuomioistuinten työmäärää. On oletettavaa, että maakuntahallinnon perustamisvaiheessa sekä henkilöstösiirrot että omaisuussiirrot tulevat aiheuttamaan oikeusriitoja siitä huolimatta, että niitä toteutettaisiin säädettävän lain nojalla. Juttumäärää tulee lisäämään myös se, että kansalaisia ja yrityksiä koskettavan viranomaispäätöksenteon toteuttamistavat ja menettelyt jäävät valmistelun muun keskeneräisyyden vuoksi ehdotuksessa epäselviksi.
Hallituksen esitysluonnosta ei ole valmisteltu sillä tavoin, että siitä kävisi ilmi, miten esimerkiksi hallintotuomioistuimissa käsiteltävistä valitusasioista päätöksenteko tapahtuu lastensuojelua, vammaispalvelua, mielenterveyspotilaiden pakkohoitoa ja kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevissa asioissa. Valtion aluehallinnolta siirrettävien viranomaistehtävien todellinen sisältö ei myöskään käy ilmi ehdotuksesta, koska tarpeellinen muu lainvalmistelu vielä puuttuu. Epäselvyydet viranomaistehtävien todellisessa järjestelmässä vaikuttavat siihen, miten hallinnossa turvataan asiakkaiden oikeussuojan toteutumista.
Viranomaistehtävien hoito epäselvää lakiuudistuksessa
Maakuntalakiehdotuksessa viranomaistehtävien hoitaminen jää kokonaisuudessaan epäselväksi. Hallituksen esitysluonnoksen lähtökohtana on viranomaispäätöksenteon keskittäminen kuhunkin maakuntaan perustettavaan palvelulaitokseen, joka toisaalta olisi samaan aikaan vastuussa maakunnan järjestämisvastuulle tarkoitettujen palvelujen tuottamisesta erilaisin yhtiö- ja sopimusjärjestelyin. Maakuntavaltuusto voisi ehdotuksen mukaan käyttää monella tapaa päätösvaltaa palvelulaitoksen tehtävien järjestämisessä. Kun kysymys ei ole maakuntien itsehallintoon kuuluvista tehtävistä, vaan lainsäädännössä erikseen säädetyistä tehtävistä, viranomaistoimivaltuuksien käytön tulee olla järjestettynä siten, että viranomaispäätöksenteko ei ole poliittisen päätöksenteon seurauksena siirrettävissä mihin tahansa maakunnan hallinnossa. Viranomaispäätöksentekoa ei tule voida järjestää myöskään siten, että viranomaistehtävät joutuisivat jatkuvaan ristipaineeseen sen kanssa, miten maakunta järjestää palveluja ja sopii niiden tuottamisesta.
Uudistusten vaikutukset tuomioistuimiin arvioimatta
Korkein hallinto-oikeus pitää välttämättömänä, että ennen hallituksen esityksen antamista arvioidaan myös esityksen vaikutukset tuomioistuinten toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Nykyisten palvelua tuottavien yksiköiden purkautuessa tilalle tulee monimutkainen sopimusrakenne, jossa ei ole selvää edes se, mihin tuomioistuinlinjaan eri sopimukset palvelujen tuottamisesta yhteistoiminnassa kuuluvat.
Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta H 495/16
Yhteystiedot:
Jaana Lappalainen, viestintäpäällikkö, 050 308 7574, jaana.lappalainen(ät)oikeus.fi
Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1