Turvapaikanhakijoiden hädänalaista asemaa hyväksikäytetään tarjoamalla heille epäpätevää oikeudellista neuvontaa. Turvapaikanhakijat turvautuvat oikeudelliseen neuvontaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saamiseksi. Avustamisen kustannukset maksaa valtio.
– Pahimmillaan olemme kuulleet tilanteista, joista turvapaikanhakijoille on tarjottu rahaa siitä, että he ovat ottaneet avustajakseen tietyn henkilön, joka sitten saa korvauksen epäpätevästä työstään valtion varoista, toteaa asianajaja Ville Punto. Hän hoitaa itse turvapaikka-asioita ja toimii Asianajajaliiton hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
Turvapaikanhakijoiden oikeudellinen avustaminen korvataan valtion oikeusapuvaroista.
– Epäpätevä neuvonta on paitsi moraalitonta, myös haitallista kaikille osapuolille. Se voi johtaa oikeusturvan vaarantumiseen ja vähintäänkin prosessin venymiseen. Tästä kärsivät turvapaikanhakijat, mutta kustannusten muodossa myös suomalaiset veronmaksajat, Punto jatkaa.
Asianajajaliitossa ollaan tyytyväisiä, että oikeusministeri Jari Lindström on nostanut esille turvapaikanhakijoiden oikeudellisilta avustajilta vaadittavien kelpoisuusvaatimusten tiukentamisen.
– On tärkeää, että tällaisissa tehtävissä toimivat ovat tehokkaan ammatillisen valvonnan piirissä. Asianajajien ammatillista toimintaa valvotaan tehokkaasti, kaikkien muiden ei, Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä huomauttaa.
Epäammattimaista toimintaa helpottaa myös se, että Suomessa on liian vähän oikeudellista osaamista turvapaikanhakijoiden asioiden hoitamisesta suhteessa nopeasti kasvaneisiin pakolaismääriin.
– Erittäin tärkeää olisi, että vastaanottokeskuksissa olisi riittävästi tietoa siitä, keiden puoleen turvapaikanhakijat voivat turvallisesti kääntyä oikeusasioissa. Lisäksi avustajilla pitäisi tietenkin olla aitoa osaamista näistä asioista. Asianajajaliitto suunnittelee lisäkoulutusta turvapaikka-asioista myös omalle jäsenistölleen, Sipilä kertoo.
***
Tänään 10.12. vietetään kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää ja Eurooppalaista asianajajien päivää. Asianajajaliitto kiinnittää vuosittain tapahtuman yhteydessä huomiota ajankohtaisiin ihmisoikeuskysymyksiin.
Lisätietoja:
Risto Sipilä, Asianajajaliiton puheenjohtaja, puh. 040 524 6902
Ville Punto, asianajaja, puh. 050 520 1730 (klo 13 alkaen)
Johanna Kainulainen, viestintäasiantuntija, puh. 040 721 7289
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1