Kolme kehitysvammaisten ympärivuorokautisten asumispalveluiden asiakasta ja heidän perheensä esittivät kesäkuussa 2016 Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle yhteisen vetoomuskirjelmän Oulun ja Tampereen kaupunkien järjestämistä asumispalveluiden uusintakilpailutuksista. Kirjelmä nousi valiokunnan käsittelyyn tiistaina 28.11.2017. Pia Matihaldi ja Hanni Hiltunen olivat kuultavina vetoomusvaliokunnan kokouksessa Brysselissä.
Kirjelmässä pyydettiin Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalta selvitystä, loukkaavatko asumispalveluiden kilpailutukset Euroopan unionia sitovan perusoikeuskirjan syrjintäkieltoa sekä EU:n hyväksymiä vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia.
"Vetoomusvaliokunta oli yllättynyt siitä, että Suomi näyttäytyy tällä tavalla Euroopan unionissa. Se ymmärsi vanhempien huolen ja oli huolissaan vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä kokemuksista. Parlamentti ja komissio ovat yhteydessä Suomen hallitukseen ja viranomaisiin", Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan työvaliokunnan puheenjohtaja Markku Virkamäki kertoo.
Kilpailutukset ravisuttavat vammaisten ihmisten arkea
Oulun Kangasrouskun ja Tampereen Joukontalon asumispalveluiden kilpailutukset toteutettiin vuosina 2014–2015. Kilpailutusten seurauksena asumispalveluyksiköissä vaihtui palveluntuottaja ja sen myötä organisaation johto, osa henkilökunnasta ja paljolti myös toimintakulttuuri. Oulussa uusintakilpailutuksen erittäin halvalla hinnalla voittanut yritys myi palvelut toiselle yritykselle 10 kuukauden kuluttua, jolloin edellä mainitut muutokset ravisuttivat asukkaiden elämää uudelleen.
Vammaiset asukkaat ja heidän läheisensä kantavat kilpailutusten seuraukset. Uusintakilpailutusten tuomat muutokset ovat vaikeuttaneet merkittävästi Jenni Matihaldin, Antti Aitalaakson ja Sanna Mäkisen elämää ja rikkoneet heidän arkipäivänsä turvallisuutta ja jatkuvuutta.
Pysyvät ja kestäville arvoille perustuvat vuorovaikutussuhteet ovat ratkaisevassa asemassa vaikeasti vammaisten ihmisten elämässä. Jotta palveluiden käyttäjä tulee ymmärretyksi ja kuulluksi, on hänen yksilöllisten kommunikaatiotapojensa tunteminen tärkeää. Tämä vaatii hoivatyöntekijöiltä sitoutumista ja pitkäaikaista kontaktia asiakkaan kanssa sekä yhteistyötä henkilöstön ja asiakkaan läheisten kesken. Palveluntuottajan vaihtuminen merkitsee vuosien työn, luottamuksen ja vuorovaikutuksen romuttamista.
Asumispalveluiden, henkilökohtaisen avun ja Kelan kuntoutuspalveluiden kilpailutuksissa on vaikutettu haitallisesti tuhansien vammaisten ihmisten elämään.
Kansalaisaloite ihmisoikeuksien puolesta
Vammaisjärjestöt ovat tehneet Suomessa jo useita vuosia tiivistä vaikuttamistyötä vammaisten ihmisten asumisen ja jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömien palveluiden kilpailuttamisen lopettamiseksi ja niiden rajaamiseksi julkisia hankintoja koskevan lain ulkopuolelle. Kaikkiaan 32 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteinen Ei myytävänä! -kansalaisaloite saavutti tänä syksynä eduskuntakäsittelyyn vaaditut 50 000 allekirjoitusta neljässä kuukaudessa.
Järjestöt tuomitsevat Suomen valitseman huutolaiskauppaa muistuttavan hankintakäytännön oikeudellisesti ja poliittisesti. Monissa muissa Euroopan unionin maissa vammaisten ihmisten elämälle välttämättömiä palveluita ei kilpailuteta Suomessa valitun käytännön tapaan.
Lisätietoja:
Markku Virkamäki, työvaliokunnan puheenjohtaja, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, p. 0207 713 501, markku.virkamaki(at)kvps.fi
Kirsi Konola, kehittämistoiminnan johtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, p. 0207 713 558, kirsi.konola(at)kvps.fi
Vammaisfoorumi ry on 32 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edistää vammaisten ihmisten yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto, joka tekee työtä laadukkaiden palveluiden puolesta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1