Ylen uutisten tänään julkaisemassa kyselyssä tuomarit esittivät kritiikkiä oikeudenkäyntiavustajien ja syyttäjien ammattitaidosta. Kyselyyn vastanneista tuomareista 40 prosenttia on sitä mieltä, että tuomioistuimissa juttuja ajavien lakimiesten ammattitaidossa on usein puutteita.
− Pitkällä uralla meistä jokainen törmää tilanteisiin, joissa kaikkien oikeudenhoidon osapuolten osaaminen ei ole huipputasoa. Puutteita on niin tuomareilla kuin avustajillakin, Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä sanoo.
− Toisaalta näin korkea prosentti osoittaa Asianajajaliiton toiveet oikeudenkäyntiavustajien laatuvaatimusten tiukentamisesta oikeiksi.
Suomessa oikeudenkäynneissä saavat pääsäännön mukaan avustaa vain asianajajat, julkiset oikeusavustajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiasiamiehet. Kysely ja siinä esitetty kritiikki koski näitä kaikkia ammattiryhmiä. Yhteensä oikeudenkäyntiavustajia on noin 3 500. Heistä asianajajia on noin 2 000.
Asianajajaksi ei pääse ilman vähintään neljän vuoden oikeudellista työkokemusta ja vaativaa asianajajatutkintoa. Lisäksi asianajajilla on muista oikeusavustajista poiketen vuosittainen täydennyskouluttautumisvelvollisuus.
– Yhdymme tuomarien huoleen riittävästä osaamisesta ja näemme, että jatkossa pitää olla entistäkin tiukemmat edellytykset sille, kuka oikeussalissa saa avustaa. Kansalaisten kannalta on myös hankalaa, että oikeudenkäyntipalveluita tarjotaan useilla eri nimikkeillä ja ammattitaitokriteereillä, Sipilä sanoo.
– Toki on myös luonnollista, että tuomarit, syyttäjät ja oikeusavustajat kritisoivat ajoittain toistensa toimintaa. Olemmehan oikeussalissakin asioista usein eri mieltä. Olisi jopa huolestuttavaa jos vain kehuisimme toisiamme. Toisaalta myös rakentavaa yhteistyötä tehdään nykyisin paljon, Sipilä sanoo.
Kyselyssä tuomarit kritisoivat esimerkiksi sitä, että avustajat eivät keskity oikeusjutuissa olennaisiin kysymyksiin ja näin pitkittävät oikeudenkäyntejä.
– Tuomareilla on oikeussaleissa valta johtaa prosesseja niin, että kaikki osapuolet tietävät, mitä tuomari pitää ratkaisun kannalta oleellisena ja mitä ei. Prosessinjohto ei kuitenkaan aina toimi ja siksi avustajat joutuvat varmuuden vuoksi esittämään tuomarille laajaakin todistelua, Sipilä vastaa.
Lisätietoa:
Puheenjohtaja Risto Sipilä, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 524 6902
Kehitys- ja viestintäpäällikkö Janne Laukkanen, Suomen Asianajajaliitto, puh. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on lakisääteisiä tehtäviä. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa 2 000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1