Tuoreessa hallitusohjelmassa luvataan kehittää tuomioistuinten ulkopuolista riidanratkaisua. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että pitkien oikeusprosessien sijaan entistä useampi riita ratkottaisiin käräjäoikeutta huomattavasti vapaamuotoisemmassa sovittelussa. Asianajajaliitto on säännöllisesti nostanut esiin sovittelujen lisäämisen tärkeyden. Tämä oli liiton keskeinen toive myös hallitusohjelmaa valmisteltaessa.
– Yhteiskunnan säästöt olisivat huomattavia, jos laajojen oikeudenkäyntien sijaan nykyistä selvästi isompi osa riidoista saataisiin soviteltua ennen niiden päätymistä käräjäoikeuteen, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.
Asianajajaliitto on tyytyväinen, että asia on huomioitu myös hallitusohjelmassa.
– Toivomme, että uusi oikeus- ja työministeri tarttuu nopeasti tähän asiaan, Sipilä sanoo.
Sovittelua tapahtuu jo nykyisin niin tuomioistuinten ulkopuolella kuin tuomioistuimissakin. Asianajajaliitto on jo vuosien ajan kouluttanut asianajajia sovittelijoiksi.
– Rekisterissämme on noin 300 laajan sovittelijakoulutuksen saanutta asianajajaa, Sipilä toteaa.
Hän hyödyntäisi jo olemassa olevaa osaamista myös tuomioistuinsovittelussa, joka on tapahtunut tähän asti vain tuomarivetoisesti. Asianajajaliiton mukaan tuomioistuinsovittelua tulisi lisätä huomattavasti ja tuomioistuimen määrääminä sovittelijoina voisivat tällöin toimia tuomareiden lisäksi myös muut sovittelijoiksi koulutetut asiantuntijat.
– Esimerkiksi vaativien rakennusriitojen teknisissä kysymyksissä sovittelijana voisi toimia korkeatasoisen teknisen koulutuksen saanut henkilö. Tällaista osaamista kaivataan nykyisin usein. Lisäksi yhteiskunnan kannattaisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin sovittelijakoulutuksen jo saaneita asianajajia, Sipilä huomauttaa.
– Näin ollen tuomarien työpanos voitaisiin keskittää jäljelle jääviin täysimittaisiin käräjäprosesseihin. Tämä olisi suuri muutos nykyiseen, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa vaaditaan rohkeaa ajattelua.
Lisätietoja:
Suomen Asianajajaliitto
Risto Sipilä, Asianajajaliiton puheenjohtaja, p. 040 524 6902
Janne Laukkanen, kehitys- ja viestintäpäällikkö, p. 040 588 1925
Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajajia on Suomessa noin 2 100. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1