Asianajajaliitto: Karsitusta käräjäoikeusverkostosta saatava nykyistä tehokkaampi

Oikeusministeriö esittää nykyisen 27 käräjäoikeuden karsimista 20:een. Asianajajaliitto vastustaa käräjäoikeuksien vähentämistä, mutta näkee myös karsitussa verkostossa mahdollisuuksia.

– Pelkkä muutosten vastustaminen ei riitä. Oikeusprosesseja on tehostettava meidän kaikkien osallisten yhteistyöllä, Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä muistuttaa.

Käräjäoikeuksien katoamisen lisäksi Asianajajaliitto kantaa huolta siitä, riittääkö kansalaisille enää oikeudellista perusneuvontaa ympäri maata.

Käräjäoikeuksien karsiminen tarkoittaa nykyistä isompien yksiköiden syntymistä. Asianajajaliitossa tämän toivotaan helpottavan tuomareiden erikoistumista ja ammattitaidon syventämistä. Asianajajat ovat erikoistuneet eri oikeudenaloihin jo pitkään ja nyt samaa edellytetään yhä useammin myös tuomareilta.

– Uudet käräjäoikeudet ovat entistä isompia ja siten tuomareiden erityisasiantuntemukseen voidaan toivottavasti panostaa aiempaa enemmän. Uskomme, että tuomarit itse haluavat täydennyskouluttautua ja toivottavasti uusi organisaatio mahdollistaisi tämän aiempaa paremmin, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.

– Käräjäjuttuja pitäisi jatkossa myös ratkoa nykyistä useammin kolmen tuomarin kokoonpanoissa. Valitushalukkuus käräjäoikeuden ratkaisuista vähenee, jos tuomiot ovat hyvin perusteltuja ja osapuolet ovat vakuuttuneita tuomareiden ammattitaidosta. Kolmen tuomarin kokoonpanot ovat toki isoissa tuomioistuimissa helpommin toteutettavissa kuin hyvin pienissä, Sipilä jatkaa.

Asianajajaliiton mukaan koko maan kattava käräjäverkosto on keskeinen osa oikeusvaltion palveluita. Käräjäoikeuksien istuntopaikat eivät saisi olla kohtuuttoman pitkien matkojen päässä. Myös asianosaisten matkakulut tulevat osittain veronmaksajien maksettaviksi ja näin ollen pitkät välimatkat kostautuvat myös taloudellisessa mielessä.

– Käräjäoikeuksien sijaintia keskeisempää on kuitenkin se, että pienilläkin paikkakunnilla on oltava saatavilla laadukasta oikeudellista neuvontaa. Se on perusoikeus, Sipilä sanoo.

– Tuomioistuimen asiakkaaksi ei jokainen kansalainen joudu, mutta esimerkiksi testamentit, avioehdot, edunvalvontavaltuutukset ja muut oikeudelliset asiakirjat tulisi jokaisen voida hoitaa kuntoon omalla paikkakunnallaan. Myös yritystoiminnan perusedellytys on osaava ja riittävän läheltä saatu oikeudellinen neuvonta, Sipilä muistuttaa.

Lisätiedot:

Risto Sipilä, Asianajajaliiton puheenjohtaja, puh. 040 524 6902
Janne Laukkanen, viestintä- ja kehityspäällikkö, puh. 040 588 1925