Asiakkaamme (s. 1979) oli menettänyt vuonna 2015 sattuneen liikennevahingon takia työkykynsä aiempaan kunnossapitoasentajan työhönsä, jossa hän ansaitsi noin 104.000 euroa vuodessa. Liikennevahingon takia hän joutui uudelleenkouluttautumaan työhön, jossa hän ansaitsee nykyisin vain noin 32.000 euroa vuodessa.
Vakuutusyhtiö Fennia esitti, että asiakkaallemme maksetaan ansionalenemakorvausta vain noin 15.000 euroa vuodessa hänen nykyisestä työstä saamansa palkan päälle. Fennia vetosi siihen, että se oli korvannut ammatillisen kuntoutuksen uuteen työhön (tekniikan erikoisammattitutkinto) ja että asiakkaamme tulotaso oli ennen liikennevahinkoa huomattavasti suurempi, kuin kunnossapitoasentajilla keskimäärin. Fennia piti uuden työn palkkaa "kohtuuttomasti" alhaisempana siihen nähden, että asiakkaamme pysyi saman työnantajan palveluksessa ja häntä oli koulutettu lisää. Fennia suostui maksamaan korvausta vain kunnossapitoasentajien keskimääräisen laskennallisen palkan mukaisesti.
Kirjelmöimme ansionmenetyskorvauksen määrästä asiakkaamme puolesta huolellisesti perustellen liikennevahinkolautakuntaan vaatien, että ansionmenetys tulee määrittää asiakkaamme liikennevahinkoa edeltäneen 104.000 euron tulotason mukaisesti, koska oli erittäin todennäköistä, että ilman liikennevahinkoa hän olisi jatkossakin ansainnut yhtä paljon. Liikennevakuutuskorvaukset tulee määrittää vahingonkorvausoikeudellisen nk. differenssiperiaatteen ja täyden korvauksen periaatteen mukaisesti, eli asiakkaamme tuli saattaa siihen taloudelliseen tilanteeseen, jossa hän ilman liikennevahinkoa olisi ollut. Asiassa ei ollut mielestämme mitään merkitystä sillä, että asiakkaamme ansiot olivat olleet ennen liikennevahinkoa hänen ammattiinsa nähden keskimääräistä suuremmat. Korvaus tuli maksaa todellisen menetetyn palkan mukaisesti täysimääräisesti, eikä keskimääräisten yleisten kunnossapitoasentajien laskennallisten palkkojen mukaisesti. Fennian esittämä korvauksen "kohtuullistaminen" ei ollut lain mukainen.
Liikennevahinkolautakunta totesi, että korvausta määritettäessä noudatetaan täyden korvauksen periaatetta. Vuosiansio määritetään lähtökohtaisesti vahinkoa edeltäneiden tulojen perusteella. Lautakunta totesi, että asiakkaamme oli liikennevahinkovamman takia johdosta joutunut vaihtamaan työtehtäviään. Vakuutusyhtiö Fennia ei lautakunnan mukaan esittänyt näyttöä, miksi asiakkaamme vuosiansio ei olisi jatkossa ollut vahinkoa edeltäneen mukainen, 104.000 euroa vuodessa. Liikennevahinkolautakunta katsoi, että asiakkaallemme tulee maksaa korvausta 1.5.2019 lukien 104.000 euron ja 32.000 euron välisen erotuksen mukaisesti. Kun nämä summat muutetaan saman vuoden rahanarvoon, on lisäkorvaus noin 60.000 euroa vuodessa nykyrahassa.
(Dnro LV19/666)
”Mikäli 40-vuotiaan asiakkaamme olosuhteissa ei tapahdu muutoksia, ansionalenemakorvausta maksetaan hänelle Fennian esittämää enemmän arviolta noin 1,5 miljoonaa euroa ennen vanhuuseläkeikää. Tapaus osoittaa, että liikennevahinko- ja potilasvahinkoasioissa yksityishenkilöiden rahalliset intressit ovat suurimpia mahdollisia, jos vahingosta aiheutuu pysyvä työkyvyttömyys tai työkyvyn alenema. Siksi näiden asioiden huolellinen selvittäminen on erittäin olennaista vahingonkärsineiden oikeusturvan kannalta. Vakuutusyhtiöiden päätöksiin tyytyminen saattaa aiheuttaa todella huomattavia taloudellisia menetyksiä”, toteaa lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n toimitusjohtaja, varatuomari Joni Siikavirta.
Tapaus julkaistu asiakkaamme luvalla.
Suomen Potilasvahinkoapu on kokenein potilasvahinkoasioihin keskittynyt lakiasiaintoimisto. Autamme vankalla kokemuksella myös liikennevahingoissa, lääkevahingoissa, tapaturma-asioissa sekä muissa vakuutusyhtiöitä vastaan ajettavissa asioissa. Toimistollamme on lakimiesten lisäksi ja 2 asiantuntijalääkäriä.
Vuodesta 2007 lukien olemme auttaneet jo yli 2.500 asiakasta valtakunnallisesti. Kaikista potilasvahinkolautakunnassa lakimiesten avulla ajetuista jutuista suurin osa on toimistomme hoitamia.
Toimistomme avulla suuri osa Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätöksistä on saatu muuttumaan asiakkaillemme myönteisemmiksi. Toimistomme seuraa aktiivisesti erikoisalaamme liittyvää kehitystä ja yhteiskunnallista keskustelua, ja ottaa julkisuudessa kantaa kysymyksiin erityisesti vahingon kärsineiden ihmisten näkökulmasta. Varatuomari Joni Siikavirta toimi vuonna 2018 lakiasiantuntijana Alfa TV:n Tuntematon Potilas -ohjelmasarjassa, joka käsitteli vakavia potilasvahinkotapauksia.
Joni Siikavirta, Toimitusjohtaja, Varatuomari
0400 420 220
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1