EMBARGO 10.10.
Millaista on naisrauhanturvaajan arki kriisialueella? Toteutuuko tasa-arvo sotilasyhteisössä? Kuinka Suomi pitää huolta kotiin palanneista veteraaneistaan?
Suomalaiset naiset ovat turvanneet rauhaa maailman eri konfliktipesäkkeissä 30 vuotta, kun ensimmäiset turvaajanaiset lähetettiin Lähi-itään joulukuussa 1991 ministeri Elisabeth Rehnin ansiosta. Ensimmäisiä rauhanturvaajanaisia sanottiin Elisabethin enkeleiksi, ja sittemmin naisia on ollut rauhanturvaajina eri operaatioissa vajaat 800 henkeä.
Toimittaja ja tietokirjailija Tuomas Murajan uutuuskirjassa “Elisabethin enkelit – suomalaisnaisia rauhaa turvaamassa “suomalaiset rauhanturvaajanaiset kertovat kokemuksistaan kriisinhallintatyöstä levottomuuksien keskellä miesvaltaisella alalla.
Haastatteluihin tallentui ristiriitaisia tunnelmia, kun kansainväliset sopimukset edellyttävät naisten lukumäärän nostamista operaatioissa, mutta samalla naiset kokivat syrjintää suomalaisten rauhanturvaajien joukossa.
“En nostanut ongelmia haastatteluissa itse esiin, vaan haastateltavat ottivat ne itse puheeksi. Ilmeisesti oli jo aikakin kertoa näistä asioista”, Muraja kertoo.
Muraja on palvellut tiedotusupseerina Suomen Kfor-pataljoonassa Kosovossa vuosina 2000-2001 sekä Isaf-joukoissa Afganistanissa 2006-2007 ja kirjoittanut sotilaskokemuksistaan kirjan "Sotilaana Afganistanissa".
“Oli korkea aika, että naiset saivat kertoa näkemyksensä ja näkökulmansa ilman, että joku paremmin tietäjä tulee ja keskeyttää. Naista vähätellään ja mitätöidään edelleen tässä yhteiskunnassa, eivätkä he saa sanoa asioitaan loppuun. Tätä halusin kirjassa välttää”, Muraja sanoo
Esipuhe ja haastattelu Elisabeth Rehniltä
Elisabethin enkeleissä on kaksikymmentä haastateltua rauhanturvaajanaista, jotka ovat palvelleet yli kymmenessä eri operaatiossa kolmella vuosikymmenellä. Mukana on rauhanturvaajia niin suomalaisten ensimmäisistä operaatioista Libanonista ja Golanin ylängöltä, myöhemmin kohteena olleelta Balkanilta, Afganistanista sekä erilaisista Afrikan-operaatioista.
Vaikka teosta kirjoittaessaan Muraja kiinnitti huomiota negatiivisten kokemusten määrään, moni haastateltava suositteli rauhanturvaamista siitä kinnostuneille naisille.
“Minulle oli yllätys, miten paljon epätasa-arvoa ja epäkohtia naiset kohtaavat sotilasmaailmassa vielä tänäkin päivänä. Moni toi asian esille omalla nimellään melkein heti alkuun”, Muraja sanoo.
“Minusta on outoa, että epätasa-arvoista käytöstä ei saada kitkettyä, vaikka palvelusohjesäännössä on mustaa valkoisella siitä, kuinka se on kiellettyä. Luulisi, että sotilaat noudattavat käskyjä”, Muraja jatkaa.
Muraja nostaa teoksessaan esille myös rauhanturvaajien jälkituen, joka järjestetään Rauhanturvaajaliiton koordinoimana vertaistukena. Toimintaa kehittämässä oli rauhanturvaajanaisia, joiden aloittaessa tukitoimintaa ei vielä ollut. Nyt huolenaiheena on rahoitus, joka on vastikään pudonnut kolmannekseen.
“Naiset ovat olleet nostamassa vertaistuen ja jälkihoidon tärkeyttä, mutta se laahaa vieläkin perässä. Ihmettelen, miksei tehdä poliittista päätöstä tukitoiminnan budjetoimisesta Puolustusvoimien alaisuuteen. Silloin rahoitusta ei tarvitsisi joka vuosi jännittää”, Muraja sanoo.
Kirjan esipuheen on kirjoittanut ministeri Elisabeth Rehn, jota Muraja on myös haastatellut kirjaan. Rehn ei yllättynyt kirjan kokemuksista.
”Virallisista hyväksyvistä kannoista huolimatta minulle selvisi heti alussa, että pohjalla on aikamoinen epäluulo naisten läsnäoloa kohtaan”, Rehn kertoo kirjassa.
Hän huomauttaa, että naisten lukumäärää rauhanturvatehtävissä pitäisi edelleen nostaa. Samaan aikaan naisten kohtelu kaipaa Rehnin mukaan pikaista päivittämistä.
”Sotilaat kyllä tottelevat käskyjä, ja oikeus omiin mielipiteisiin jokaisella on, mutta ne ovat valitettavasti joskus taantumuksellisia”, Rehn toteaa kirjassa.
Tuomas Muraja: Elisabethin enkelit – suomalaisnaisia rauhaa turvaamassa
301 s., Vastapaino 2021
Kirjailijan yhteystiedot:
[email protected], 040 558 5017
Arvostelukappaleet:
[email protected], 050 406 3906
EMBARGO 10.10.
Kustannusosakeyhtiö Vastapaino
Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere
puh. 050 527 1000
[email protected]
vastapaino.fi
Seuraa Vastapainoa Facebookissa,
Twitterissä ja Instagramissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1