Uutuuskirja Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Kiinnittyminen maailmantalouteen mahdollisti Suomen nousun

Keskeisenä syynä Suomen kehittymiseen köyhästä rajamaasta rikkaiden valtioiden joukkoon on ollut kiinnittyminen osaksi maailmantaloutta alun perin ulkoa tuodun teknologian ja institutionaalisen perustan kautta. Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittama Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi kartoittaa Suomen tietä hyvinvointivaltioksi ja sijoittaa sitä kansainväliseen kehityskeskusteluun.

Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Kehityksen mahdollisti kiinnittyminen ulkomaankaupan kautta osaksi Eurooppa-vetoista maailmantaloutta, jonka vauraudesta rajamaakin sai osansa.

”Näennäisesti suljetuimmillaankin, maailmansotien välillä, Suomen talous kytkeytyi tiiviin ulkomaankaupan välityksellä maailmantalouteen. Ei ole liioittelua sanoa, että jos Suomen talouspolitiikkaa on historiallisesti ohjannut yksi johtotähti, se on ollut pyrkimys kansainvälisesti kilpailukykyisen vientiteollisuuden luomiseen – ja vientiteollisuuden synnyttyä sen tukemiseen”, Koponen ja Saaritsa kirjoittavat.

Uutuuskirja Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi tarkastelee Suomen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen syitä ja selityksiä 1500-luvulta nykypäivään. Teoksessa analysoidaan ”suomalaisen menestystarinan” ympärille rakentuneita myyttejä ja pohditaan, kuinka Suomen historiallinen kokemus voi auttaa ymmärtämään globaalin kehityksen yleisempiä mekanismeja. 

Rikkaiden maiden myöhäinen kiinniotto ja modernisaatio lähtivät Suomessa liikkeelle talouden ja viennin vetäminä, ja julkisen vallan edistämä tasa-arvo ja hyvinvointi seurasivat vasta perässä. Talouskasvu on ollut 1860-luvulta lähtien epätasaisuudestaan huolimatta jatkuvaa. Tie vauraaksi hyvinvointivaltioksi ei ole kuitenkaan ollut suora, vaan historia on rakentunut lukuisille mutkille, sattumille ja kaoottisille kehityskuluille. Sama tulos olisi voinut olla saavutettavissa vähäisemminkin uhrauksin.

Teollistumisen alkuvaiheessa ratkaisevia sysäyksiä antoivat ulkomaiset investoinnit ja teknologian omaksuminen muualta. Hyvinvoinnin edellytyksenä olevat instituutiot talonpoikaisesta metsänomistuksesta universaaliin sosiaaliturvaan ovat puolestaan muotoutuneet pitkissä historiallisissa prosesseissa paljolti yhteiskunnallisten kamppailujen tuloksena.

Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi -keskustelutilaisuus
To 14.11. klo 16–17.30
Kaisa-talon Rosebud -kirjakauppa, Vuorikatu 7, Helsinki
Uutuuskirjan teemoista tilaisuudessa keskustelevat Juhani Koponen, Sakari Saaritsa, Aappo Kähönen ja Marjatta Rahikainen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Juhani Koponen & Sakari Saaritsa (toim.)
Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi. Suomi kehityksen kiinniottajana
ISBN 9789523450318
Gaudeamus 2019

Toimittajat

Juhani Koponen, VTT, on kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessori Helsingin yliopistossa.
Yhteystiedot: [email protected]
Sakari Saaritsa, PhD, on sosiaalihistorian apulaisprofessori ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa.
Yhteystiedot: [email protected]

Sisällys, muut kirjoittajat ja lisätietoa kirjasta Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet:
[email protected]

Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.