Historiantutkimuksessa hyödynnetään teoreettista tietämystä aina jollakin tavoin. Tutkimus perustuu jäsentelyihin, valintoihin ja käsitteisiin, mutta tutkimustekstissä tämä ei useinkaan näy. Nykypäivän historiantutkimus voi myös käyttää apunaan muita tieteitä sekä hyödyntää digitaalisia aineistoja.
Teoria on yleisen tason selitys sille, miksi tai miten tietty ilmiö tapahtuu tai esiintyy. Historiantutkimus perustui pitkään arkistolähteiden pohjalta tehdylle menneisyyden kuvailulle, asioiden selittämiselle niin kuin ne tapahtuivat. Nykyisin teoriat kuuluvat olennaisena osana käytännön tutkimukseen. Tutkimustyössä yhdistellään tyypillisesti vaikutteita eri teorioista ja teoriasuuntauksista.
Vakiintuneita tai nousevia osa-alueita ovat nykyisin kokemus- ja tunnehistoria, käsite- ja aatehistoria sekä sukupuolihistoria. Lisäksi big data ja tietojenkäsittelytiede avaavat uusia mahdollisuuksia historiantutkimukseen. Digitaalisissa ihmistieteissä hyödynnetään monitieteisesti erilaisia menetelmiä ja lähdeaineistoja, ja esimerkiksi luonnon- ja käyttäytymistieteet voivat toimia tukena tutkimuksessa.
Uutuuskirja Menneisyyden rakentajat kertoo tutkimusesimerkkien avulla, kuinka eri tavoin teoriat voivat rikastaa historiantutkimuksen näkökulmia ja menneisyyden ilmiöiden selitystapoja. Uudenlaisten teoreettisten mallien avulla voidaan lähestyä historiaa tuorein kysymyksin ja kohottaa mitä erilaisimmat menneisyyden jäänteet tärkeiksi lähteiksi.
”Psykohistoriallisesti mielenkiintoinen ilmiö on jo haitalliseksi kääntyneen sopeutumismallin periytyminen yli monien sukupolvien tai jopa vuosisatojen päähän. Kunniaväkivallan kulttuuri voi jatkua pidempään kuin sen syntyä edistäneet keskiajan asemieskulttuuri, sotatantereena olemisen suojattomuus tai klaanien laiduntaistelut vaikkapa Skotlannin alamailla sekä skottisiirtolaisten keskuudessa Ulsterissa ja sittemmin Yhdysvaltojen etelävaltioissa.” Juha Siltala
”Eliitit olivat varhaismodernin ajan Euroopassa pikemminkin ahkeria kuin joutilaita ja osallistuivat aktiiviseen toimintaan monella yhteiskunnallisella, taloudellisella ja kulttuurisella alueella, joita kaikkia voi hyvällä syyllä luonnehtia työksi sen eri muodoissa. Laajentamalla työn käsittämään palkkatyön ulkopuolisia alueita, joita ihmiset kaikkina aikoina ovat kuvailleet työksi, voi menneisyyden työstä muodostaa aiempaa monipuolisemman kuvan. Tämä voi auttaa näkemään jatkumoita ja muutoksia niin työn historiassa, historian kulussa kuin nykyisessä keskustelussa työstä, työajoista ja työn sisällöistä.” Johanna Ilmakunnas
”(…) erityisesti ohjelmistojen kehittyminen sekä digitaalisten aineistojen ja tietojenkäsittelytieteen yhdistäminen louhivat esille uudenlaista ja aikaisempaa kattavampaa mallinnettavaa tietoa, jota voi soveltaa monin eri tavoin historiaan. Digitaaliset ihmistieteet ovat nykyisyyttä ja tulevaisuutta, mutta historioitsijan kannattaa pidättäytyä ennustamasta ehdottomia suuntia tai trendejä.” Tuomas Tepora, Mirkka Danielsbacka & Matti O. Hannikainen
Toimittajat
Matti O. Hannikainen, FT, toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.
Mirkka Danielsbacka, FT, VTT, on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa ja sosiologian dosentti Turun yliopistossa.
p. 050 304 9408 / [email protected]
Tuomas Tepora, FT, on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
p. 050 448 5635 / [email protected]
Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora (toim.)
Menneisyyden rakentajat
Teoriat historiantutkimuksessa
ISBN 9789524954594
Gaudeamus 2018
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 466 4910
Painokelpoinen_kansikuva_Menneisyyden_rakentajat.jpg
Koko: 1,11 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1890x2776Painokelpoinen_kansikuva_Menneisyyden_rakentajat.jpg
Koko: 1,11 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1890x2776Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1