Sotienjälkeisinä vuosina lapsuuttaan eli miljoona suomalaista. Tuosta ajasta puhutaan yhteen hiileen puhaltamisen kautena, jolloin Suomi oli parhaimmillaan ja aidoimmillaan. Köyhän maan jälleenrakentaminen vaati aikuisilta valtavasti työtä, sekä lapion varressa että oman pään sisällä. Lapset ponnistelivat nuoruuteen ja aikuisuuteen hyvin erilaisista oloista. Toisten lapsuus oli onnellinen, kun taas toisille kasautui koettelemuksia.
Jälleenrakentajien lapset palaa laajojen alkuperäislähteiden, muisteluaineistojen ja ennen julkaisemattomien valokuvien myötä 1940- ja 1950-luvun Suomeen, joka oli monella tapaa lasten valtakunta. Teos kuvaa, kuinka lapset kokivat elämänsä maaseudulla ja tehdasyhteisössä, kauppalassa ja kaupungissa; lännen suurtiloilla, Pohjois-Suomen kiireisillä asutustiloilla tai hellahuoneen ahtaudessa Helsingissä.
Osa lapsista joutui todistamaan juopuneiden isiensä riehumista ja väsyneiden äitiensä huolta sekä pärjäämään risaisten kenkiensä ja yksipuolisten eväidensä kanssa. Arkeen mahtui kuitenkin myös leikkiä toisten lasten kanssa, urheilua, luonnon ihmettelyä, ahertamista äidin ja isän apuna, koulussa käyntiä ja eläimistä huolehtimista. Useimmiten lasten arjesta löytyi suojaavia tekijöitä, jotka tasoittivat vaikeita perheoloja ja elämäntilanteita. Tehty työ ja siinä pärjääminen toivat heille myös tyydytystä ja ylpeyttä.
Teos osoittaa, kuinka lapsuuden kokemukset kulkevat mukana koko elämän, ja kuinka avain itsemme ymmärtämiseen löytyy usein omista vanhemmistamme.
”Minkäänlaista vihaa ja katkeruutta minulle ei ole jäänyt, päinvastoin ymmärrystä”
”Kun sodan ja sotienjälkeisen ajan mielenmaisemista on vihdoin 1990-luvulta alkaen alettu puhua avoimesti, pääosassa ovat olleet yleensä miehet, erityisesti sotaveteraanit. Heidän varjoonsa ovat jääneet ne äidit, siskot ja tyttäret, jotka pitivät koteja pystyssä sodan aikana ja usein myös vuosikausia sodan jälkeen.”
”(…) tärkeitä ja luotettavia aikuisia oli vanhempien lisäksi muitakin, ja heidän merkityksensä korostui etenkin silloin, kun omien vanhempien kanssa oli vaikeaa. (…) He pystyivät tuomaan lapsen elämään jatkuvuutta, onnistumisen kokemuksia ja hyväksymisen tunteita silloin, kun elämä kotona oli töyssyistä.”
”Vuosien levottomat kokemukset ja järkytykset sekoittuivat uniimme vielä pitkään, onneksi oli kodin suoja ja turva. Äidin käden hipaisu otsalla ja turvallinen läsnäolo sängyn vieressä lohduttivat yöllisiä pelkojamme. Mutta mistä äiti sai voimia, siitä minä en vielä silloin osannut huolestua. Turvasin aina äitiini ja ajattelin, että äiti oli kuin vahva puu, joka piti juurillaan meitä oksalapsia pystyssä.” Nainen, s. 1941
”Minkäänlaista vihaa ja katkeruutta minulle ei ole jäänyt, päinvastoin ymmärrystä. Isä oli lapsi, kun lähti yllytettynä sotaan, menetti siellä lapsuutensa ja nuoruutensa ja kadotti itsensä. Sen takia minä niin vihaan sotaa. Mitään muuta en toivo kuin että nuoret sukupolvet säästyisivät siltä.” Ulla, s. 1946
”Kaikki me olemme olleet joskus lapsia, ja kaikki me olemme joskus tarvinneet aikuista. Se hetki, jolloin lapsi aikuista eniten kaipaa, voi olla niin mitätön, että se hukkuu aikuisen kiireisen elämän taustameteliin. Se ei välttämättä liity syntymäpäiväjuhliin, todistusten jakoon tai urheilukilpailuihin. Se ei aina varoita itsestään vaan tulee silloin, kun nenää alkaa kutittaa tai postiluukku kolahtaa. Eikä mikään ole parempaa kuin se, kun aikuinen oivaltaa tuon hetken.”
Tervetuloa seuraamaan kirjaan liittyviä keskusteluja:
Turun kirjamessut
Sunnuntai 8.10. klo 11.00–11.20 Tieto-lava
Millainen oli lapsuus sotienjälkeisessä Suomessa? Antti Korhonen haastattelee Antti Malista ja Tuomo Tammista.
Helsingin kirjamessut
Perjantai 27.10. klo 12.30–13.00 Eino Leino -lava
Antti Malinen ja Tuomo Tamminen keskustelevat Anna Kortelaisen kanssa uutuuskirjastaan ja lasten elämästä jälleenrakennuksen aikakautena.
Antti Malinen & Tuomo Tamminen
Jälleenrakentajien lapset
Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin
ISBN 978-952-495-443-3
Gaudeamus 2017
Kirjoittajat
Antti Malinen, FT, on tutkijatohtori Yhteiskunnan historian huippuyksikössä, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella. Malinen on erikoistunut toisen maailmansodan jälkeiseen sosiaali- ja perhehistoriaan Suomessa sekä lastensuojelun ja perheneuvonnan historiaan.
[email protected] / p. 040 7473 949
Tuomo Tamminen on hämeenlinnalainen vapaa tiedetoimittaja.
[email protected] / p. 040 3511 196
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 5401 299
Painokelpoinen_kansikuva_Jalleenrakentajien_lapset.jpg
Koko: 7,82 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2149x3035Painokelpoinen_kansikuva_Jalleenrakentajien_lapset.jpg
Koko: 7,82 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2149x3035Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1