Sartren, Orwellin ja Bibón suomennetut klassikkokirjoitukset etsivät ratkaisua antisemitismiin Euroopassa – Antisemitismin kirous avaa myös nykypäivän juutalaisvastaisuutta

Toisen maailmansodan kauhut pakottivat Jean-Paul Sartren, George Orwellin ja István Bibón kunkin tahollaan erittelemään juutalaisten kansanmurhaan kulminoituneen antisemitismin syntyä ja olemusta. Anssi Halmesvirran ja Tuomas Laine-Frigrenin suomentama ja toimittama Antisemitismin kirous kokoaa yhteen heti sodan jälkeen kirjoitetut klassikkotekstit. Antisemitismi ei ole myöskään kadonnut vaan saanut uusia muotoja, suomentajat kertovat.

Antisemitismin kirous -antologia sisältää käännökset ranskalaisen filosofi Jean-Paul Sartren esseestä ”Reflections sur la question juive” (1945–1946, kääntänyt Anssi Halmesvirta), brittiläisen yhteiskuntakriitikko George Orwellin esseestä ”Antisemitism in Britain” (1945, kääntänyt Anssi Halmesvirta) ja unkarilaisen lakimies ja yhteiskuntafilosofi István Bibón laajasta tutkielmasta ”Zsidókérdés Magyarországon 1944 után” (1948, kääntänyt Tuomas Laine-Frigren). Jokaista kirjoitusta edeltää suomentajien taustoitus tekstistä sekä antisemitismin ilmenemisestä Ranskassa, Britanniassa ja Unkarissa.

Esseet antavat monipuolisen käsityksen siitä, mitä 1940-luvun puolivälin Euroopassa antisemitismistä ajateltiin. Ne etsivät ratkaisua antisemitismin ongelmaan sodan jälkeisessä kriisitilanteessa, jossa vanha antisemitismi holokaustin katastrofin seurauksena tuomittiin jyrkästi samaan aikaan, kun uuden antisemitismin merkit olivat jo näkyvissä.

Sartre lähestyy aihetta piirtämällä kuvan ranskalaisen ”antisemiitin” psykologiasta, ja Orwell kirjoittaa omien havaintojensa pohjalta antisemitismin ilmenemismuodoista Englannissa. Bibó taas kuvaa Unkarin holokaustiin johtaneita historiallisia prosesseja ja pureutuu sikäläisen antisemitismin ytimeen. Hän pohtii samalla armottomia kysymyksiä vastuusta ja syyllisyydestä vuoden 1944 saksalaismiehityksen jälkeen.

”Sartren käsittelyssä juutalainen voi saada positiivisen identiteetin vain muuttumalla vallankumoukselliseksi. Sartrella oli juutalaisia tuttavia, mutta hän ei tuntenut juutalaisten kulttuuria eikä historiaa. Bibólla juutalaiskysymyksen ratkaisu kytkeytyi osaksi demokraattista ja sosialistista visiota moraalisesti ja poliittisesti kehittyneestä yhteiskunnasta, jossa myös juutalaisten ja ei-juutalaisten suhteet muuttuisivat inhimillisemmiksi. Orwell sitä vastoin ei uskonut juutalaisvastaisuuden nopeaan häviämiseen, koska hänellä antisemitismi liittyi nationalismiin. Siksi juutalaisvastaisuuden katoaminen brittiläisestä kulttuurista jäi hamaan tulevaisuuteen”, Laine-Frigren ja Halmesvirta kertovat.

Juutalaisvastaisuuteen sisältyviä myyttejä ja stereotypioita purkava teos auttaa hahmottamaan myös nykyisen antisemitismin taustoja sekä ylipäätään etnisten ja kulttuuristen ennakkoluulojen rakentumista.

”2010-luvulla sosiaalinen media on kehittynyt nopeasti myös antisemitististen ideoiden hautomoksi. Sosiaalisessa mediassa rasistinen ’vanha’ ja ’uusi’, eklektinen ja ideologisesti marginaalinen antisemitismi usein sekoittuvat, kun hylättyjä rotuteorioita puetaan kirjallisesti ja visuaalisesti uuteen kaapuun. Uusi antisemitismi ei silti yleensä yhdistele 1800-luvun rasismin tapaan kulttuurievoluution, biologian tai genetiikan teorioita ja pyri tällä tavoin esiintymään tieteellisenä vaan on enimmäkseen tunnepitoista, irrationaalista vihapuhetta, pilakuviin istutettua halveksintaa ja ennakkoluuloja”, suomentajat kirjoittavat.

Lisätietoja kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

KUTSU KESKUSTELUTILAISUUTEEN:
Antisemitismin kirous – historiassa ja nykyisin
To 26.1. klo 18.00, Eduskunnan Kansalaisinfo (Pikkuplarlamentti, Arkadiankatu 3)
Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt 24.1. mennessä: [email protected] ja [email protected]. 

Aiheesta keskustelevat Anssi Halmesvirta, Tuomas Laine-Frigren, historiantutkija Oula Silvennoinen ja yliopistotutkija Tuija Parvikko, moderaattorina toimii maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Tapahtuman järjestävät Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry ja Gaudeamus. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Erkki Tuomioja pitää tilaisuuden avauspuheenvuoron.

Lue lisää ohjelmasta.

Arvostelukappaleet
[email protected]
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.

Suomentajat ja toimittajat

Anssi Halmesvirta, D. Phil. (Sussex, 1990), eläkkeellä oleva aatehistorioitsija, Unkarin Tiedeakatemian (MTA) kunniajäsen. Hän on tutkinut erityisesti 1800- ja 1900-luvun poliittisten aatteiden suhteita tieteeseen ja tiedepolitiikkaan sekä Suomen ja Unkarin suhteita Urho Kekkosen ja János Kádárin valtakaudella.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 050 320 8775

Tuomas Laine-Frigren, FT, on yleisen historian tutkijatohtori Tampereen yliopistossa, jossa hän tutkii lapsuuden ja siirtolaisuuden kokemushistoriaa. Hänen väitöskirjansa (2016) käsitteli valtiososialismin ajan Unkarin historiaa.
Yhteydenotot: [email protected]

Kirjoittajat

István Bibó (1911–1979) oli unkarilainen juristi, politiikko, yhteiskuntafilosofi ja vasemmistodemokraatti. Bibóa pidetään Unkarin yhtenä kansainvälisesti merkittävimmistä ajattelijoista. Hänen laajan tuotantonsa toistuvia teemoja ovat vapaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja rauhanteon problematiikka.

George Orwell (s. Eric Arthur Blair, 1903–1950) oli brittiläinen kirjailija, esseisti ja kriitikko. Hän arvosteli oman yhteiskuntansa ja eliitin tilaa sekä vastusti totalitarismia demokraattisen sosialismin hengessä.

Jean-Paul Sartre (1905–1980) oli 1900-luvun johtava ranskalainen eksistentialismin filosofi ja marxisti. Laaja-alainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja poliittinen aktivisti. Simone de Beauvoirin kanssa hän kyseenalaisti ajan porvarilliset kulttuuriset ja sosiaaliset arvot.