Valtaosa metsälajeistamme on suoraan riippuvaisia eri puulajien nuorista, vanhoista tai kuolleista yksilöistä. Metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen esittelevät Puiden asukkaat -uutuusteoksessa Suomen puulajeja ja niiden seuralaislajeja. He käyvät myös läpi keinoja, joilla taantuneiden ja uhanalaistuneiden lajien elinympäristöjä voidaan turvata ja lisätä.
Puut tarjoavat valtavan kirjon elinympäristöjä tuhatpäiselle seuralaislajien joukolle, johon kuuluu sieniä, jäkäliä, sammalia, punkkeja, hyönteisiä, lintuja ja nisäkkäitä. Suomessa esimerkiksi noin 5 000 lajia, eli viidesosa kaikista metsälajeista, on riippuvaisia kuolleista puista. Metsien lisäksi puita ja puiden asukkaita löytyy esimerkiksi pihoista, puutarhoista, mökkitonteilta, puistoista sekä teiden ja katujen varsilta.
”Asukkaita on kaikissa puiden osissa: lehdillä ja lehtien sisällä, oksien pinnoilla, rungon uumenissa, kaarnan rakosissa ja juurten sisällä. Niiden kodit ovat moninaisia ylimmän latvuskerroksen näköala-asunnoista homeisiin onkaloihin. Myös elintavoiltaan asukkaat ovat hyvin vaihtelevia ulottuen kasvinsyöjistä rungoilla kasvaviin päällysvieraisiin ja elävien puiden mykorritsasienistä kuolleen puuaineen lahottajiin”, Petri Keto-Tokoi ja Juha Siitonen kertovat.
Keto-Tokoin ja Siitosen Puiden asukkaat kokoaa yhteen tietoa Suomen puulajeista ja niiden seuralaisista. Puiden ylläpitämä lajikirjo kiehtoo ja hämmästyttää: tuomenkehrääjäkoi hyödyntää isäntäpuunsa myrkkypuolustusta petojen torjunnassa, ja hiilikääpä elää vain kaatuneiden, metsäpalon hiillyttämien mäntyjen rungoilla.
Teos kannustaa havainnoimaan luontoa uusin tavoin. Esimerkiksi kuolleet rungot alkavat näyttää elämän tyyssijoilta, kun niitä tarkastelee seuralaislajiston näkökulmasta. Vanhat ja lahonneet puut ovat osa monimuotoista metsäluontoa, jonka vaaliminen on entistä tärkeämpää kasvavan biotalouden aikakaudella.
”Luonnontilaisia tai sen kaltaisia metsiä on Suomessa arvioitu olevan alle 3 prosenttia metsämaan alasta. Niiden harvinaisuuden ja merkittävien luontoarvojen vuoksi on selvää, että kaikki luonnontilaisen kaltaiset metsät tulisi välittömästi kartoittaa ja suojella”, Keto-Tokoi ja Siitonen sanovat. Muita elinympäristöjen turvaamis- ja lisäämiskeinoja ovat esimerkiksi suojelualueilla ja niiden ympäristössä tehtävät ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteet sekä huomion kiinnittäminen uudistushakkuiden säästöpuiden määrän kasvattamiseen ja parempaan laatuun.
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.
”Jos raidan ja kiiltopajun kukinta on vähäistä tai sää huhtikuun lopulla kylmä ja sateinen, kesäkuun alussa ei ole riittävästi kimalaisia pölyttämään mustikankukkia. Tällöin mustikkasato jää heikoksi, mikä puolestaan vaarantaa monen metsänelävän kesäaikaisen ravinnonsaannin kanalinnuista karhuihin. Siten raidan kukinta vaikuttaa jopa karhun lihomiseen.”
Arvostelukappaleet
[email protected]
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös PDF-muodossa.
Kirjoittajat
Petri Keto-Tokoi, metsänhoitaja, on metsäekologian lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Yhteystiedot: [email protected] | p. 040 548 0034
Juha Siitonen, MMM, on Luonnonvarakeskuksen tutkija.
Yhteystiedot: [email protected] | p. 050 371 8319
Petri Keto-Tokoi & Juha Siitonen
Puiden asukkaat. Suomen puiden seuralaislajit
ISBN 9789523451339
Gaudeamus 2021
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1