Historian opiskelu auttaa käsittelemään tietoa ja ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Jukka Rantalan, Mikko Puustisen, Amna Khawajan, Marko van den Bergin ja Najat Ouakrim-Soivion teos Näinkö historiaa opitaan? tarkastelee historian kouluopetusta nykypäivänä. Kirjoittajat painottavat opetuksen kehittämistä sisältötiedon hallitsemisesta laajempaan historiallisen ajattelun omaksumiseen.
Koulujen historianopetus on aina jakanut mielipiteitä: joillekin se on tarkoittanut vuosilukujen pänttäämistä, toisille se on ollut kiehtovien tarinoiden aarreaitta. Nykyisin opetuksessa korostuu edelleen perinteisen sisältötiedon ja tapahtumahistorian merkitys, ja historiallisen ajattelun sekä historian tekstitaitojen sisäistäminen jäävät vähille.
Kiireen vuoksi esimerkiksi syy-seuraussuhteet, muutokset ja historiallisen empatian kaltaiset käsitteet usein sivuutetaan tunneilla. Myös opetuksessa käytettyihin materiaaleihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. ”Tutkimuksissa on osoitettu, että monipuolisten tekstien kanssa työskennelleet opiskelijat kykenevät omaksumaan historian sisältöjä syvällisemmin ja arvioimaan lähteitä kriittisemmin kuin vain oppikirjaa hyödyntäneet opiskelijat”, kirjoittajat sanovat.
Näinkö historiaa opitaan? kertoo konkreettisten ja hätkähdyttävien esimerkkien avulla nykyisestä historian kouluopetuksesta ja suomalaisten nuorten kyvystä omaksua historiallista ajattelua. Teoksessa pohditaan, millainen historianopetus olisi mielekästä 2020-luvun Suomessa.
Parhaimmillaan historian opiskeleminen vahvistaa kriittisiä tiedonkäsittelyvalmiuksia ja tukee nuoria valeuutisten maailmassa. Loputtomassa tapahtumavirrassa on hyvä oppia löytämään erilaisia syitä ympäröivän maailman ilmiöille ja pohtimaan niiden vaikutuksia. Koulussa opiskeltava historiallinen ajattelu pitäisikin ymmärtää tärkeänä kansalaistaitona.
”Historian avulla voi oppia kriittisen ajattelun taitoja, ja se auttaa ymmärtämään, että nykyinenkin todellisuus on seurausta ihmisten tekemistä valinnoista. Tämän oivaltaminen voi avata toivoa antavia tulevaisuudennäkymiä. Jos historia ei vain tapahdu vaan ihmiset tekevät sen, myös tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Silloin historianopetus kannustaa kriittisen ajattelun ohella myös aktiiviseen kansalaisuuteen eli toimimaan ja vaikuttamaan tässä ajassa. Silloin se ei lannista vaan kannustaa ja päästää nuoret tekemään historiaa.”
- Jukka Rantala, Mikko Puustinen, Amna Khawaja, Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio
Jukka Rantala, Mikko Puustinen, Amna Khawaja, Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio
Näinkö historiaa opitaan?
ISBN 9789523450653
Gaudeamus 2020
Arvostelukappaleet:
[email protected]
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Kirjoittajat
Jukka Rantala on historiallisyhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori Helsingin yliopistossa.
[email protected] / p. 040 568 5463
Mikko Puustinen toimii historian ja yhteiskunnallisten aineiden didaktiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.
[email protected] / +358 2941 29864 (työ)
Amna Khawaja tekee Helsingin yliopistossa väitöstutkimusta historian tekstitaitojen kehittymisestä ja arvioinnista yleissivistävässä koulussa.
[email protected] / p. 044 3663466
Marko van den Berg työskentelee opettajankouluttajana sekä historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Helsingin normaalilyseossa.
[email protected] / p. 050 5991254
Najat Ouakrim-Soivio on tutkijana historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa.
[email protected] / p. 0400 807989
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1