Sotahistorioitsija Pasi Tuunainen avaa Sodan maantiede -kirjassaan, kuinka erilaiset maantieteelliset tekijät ovat vaikuttaneet niin yllättäviin sotilaallisiin menestyksiin kuin tappioihin 1850-luvulta nykypäivään. Tuunainen perkaa maaston ja olosuhteiden roolia muun muassa Krimin sodassa, Suomen ja Neuvostoliiton välisissä taisteluissa, Vietnamin taistelukentillä sekä Ukrainan sodassa.
Viidakot, vuoristot, mutaiset tasangot ja ylipääsemättömät virrat. Maailman sotahistoriasta löytyy useita esimerkkejä, joissa suurvallat tai materiaalisesti ja teknisesti ylivoimaiset armeijat ovat joutuneet vaikeuksiin epäsuotuisan ympäristön vuoksi.
”Historiasta tunnetaan monenlaisia kuolemanlaaksoja, verisiä harjanteita tai tappokukkuloita, jotka kertovat maantieteellisten tekijöiden merkityksestä. Yleensä hallitseva maasto on tarjonnut tähystyspaikkoja ja edullisia puolustusasemia, joissa puolustava alivoimainen osapuoli on kärsinyt suuria tappioita mutta silti voittanut taistelut. Edullisessa maastossa olevaa määrätietoista puolustajaa on vaikea voittaa ja karkottaa asemistaan”, Pasi Tuunainen kertoo.
Sodan maantiede -teoksessaan Tuunainen analysoi, millä tavoin erilaiset maantieteelliset tekijät ovat vaikuttaneet maasotatoimien johtamiseen, kulkuun ja lopputuloksiin eri puolilla maailmaa sekä Suomessa. Kun otetaan huomioon taistelupaikkojen maaperä, pinnanmuodot, ilmasto-olot, kasvillisuus, säätila ja näkyvyys, voidaan selittää monia yllättäviä menestyksiä sekä erikoisilta tuntuvia ja huonosti päättyneitä sotatoimia.
”Metsää on hyvästä syystä pidetty suomalaisten omimpana taisteluympäristönä. Suomalaisia upseereita opetettiin, että metsät suojasivat Suomea Neuvostoliittoa vastaan ja että ne ovat paras hyökkäysmaasto omille joukoille. Meillä metsätaisteluja on painotettu, koska niissä olosuhteissa aseteknologinen ylivoima ei ole määrännyt voittajaa ja metsä on muutenkin ollut tuttu ympäristö suomalaisille.”
Maaston ja olosuhteiden merkitystä havainnollistavat runsaat esimerkkitapaukset eri aikakausilta Krimin sodasta maailmansotiin ja kylmän sodan yhteenotoista Lähi-idän kaupunkitaisteluihin. Tuunainen kuljettaa kirjassa Karjalan ja Kainuun metsistä niin Vietnamin tunneleihin, Yhdysvaltain sisällissodan taistelukentille kuin Persianlahden autiomaihin ja tarkastelee myös vaikeakulkuisen maaston ja vesistöjen merkitystä Ukrainan sodassa.
”Vaikka venäläisessä sotataidossa on korostettu panssareiden käytölle otollista avomaastoa, Ukrainan tasangot tuottivat haasteita sinne helmikuussa 2022 hyökänneille venäläisille. Nämä eivät osanneet hyödyntää maaston suomia etuja, ja hyökkäyksen alkuvaiheessa vallitsi vieläpä kelirikko. Maasto ei teiden ulkopuolella kestänyt raskasta kalustoa, jotka juuttuivat helposti kiinni. Lisäksi venäläisillä oli vakavia ongelmia aselajien yhteistoiminnan hallinnassa. Alkuvaiheessa ilman kunnollista jalkaväen suojaa jääneet venäläispanssarit ajoivat peräkanaa ylläköihin”, Tuunainen havainnollistaa.
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.
Kirjoittaja
Pasi Tuunainen, FT, reservin majuri, on Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen sotahistorian dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon historian dosentti sekä useasti palkittu tietokirjailija.
Yhteydenotot: [email protected] | p. 050 523 5514
Arvostelukappaleet ja kirjailijakuva
[email protected]
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Pasi Tuunainen
Sodan maantiede. Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään
ISBN 9789523452244
Gaudeamus 2023
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1