Arvostelukyvyn kritiikki on Immanuel Kantin (1724–1804) kriittisen filosofian kolmas ja viimeinen osa. Länsimaiden kuuluisimpiin estetiikan alan kirjoihin kuuluva teos rakentaa siltaa kausaalilakien maailman sekä tahdonvapauden ja moraalisten päämäärien valtakunnan välille. Se antaa ihmiselle paikan maailmassa tiedonjanoisena, toimivana ja tuntevana olentona.
Kantin mukaan estetiikka ei ole vain mieltymysten ja mielipiteiden asia, vaan siitä, onko jokin kaunista vai ei, voi olla oikeassa tai väärässä. Kant rakentaa selityksen ja todistuksen sille, että subjektiivisesta perustastaan huolimatta kauneutta koskeva arvostelma ei ilmaise vain henkilökohtaista mieltymystä, vaan sillä on oikeutus vaatia kaikkia muita yhtymään arvostelmaan ikään kuin velvollisuudesta.
Kant laajentaa esteettisen piiriä arkielämän puolelle esimerkiksi kuvailemalla, mitä maku vaatii illalliskutsuilta tai huoneen sisustukselta. Reunahuomautuksissaan Kant pohtii monenlaisia selityksiä esteettisille ilmiöille ja esittää muun muassa esimerkkien ryydittämän psykofyysisen selityksen sille, miksi vitsi naurattaa.
"Moitimme maun puutteesta sitä, joka osoittaa välinpitämättömyyttä itse kauniina pitämämme luonnonobjektin arvostelemisessa, samoin sanomme tunnetta puuttuvan siltä, joka ei liikutu siitä, minkä itse arvostelemme yleväksi. Vaadimme kuitenkin sekä makua että tunnetta jokaiselta ihmiseltä ja edellytämme itse kullakin vähänkin kultivoituneella ihmisellä sitä myös olevan." – Luonnon ylevyyttä koskevan arvostelman modaliteetista
"Jos joku tarinaa kertoessaan herättää meissä suuria odotuksia ja oitis tarinan lopussa tajuamme, ettei se ole totta, niin se on meille epämieluisaa, kuten esimerkiksi tarina ihmisistä, joiden tukka on muka harmaantunut yhdessä yössä suuresta surusta. Sitä vastoin jos joku vitsiniekka vastaa tuollaiseen tarinaan kertomalla seikkaperäisesti kauppiaan murheesta, kun tämä oli palaamassa Intiasta Eurooppaan koko omaisuutensa kauppatavaroiksi muuttaneena ja vaikeassa myrskyssä joutui heittämään kaiken yli laidan ja oli niin murheen murtama, että hänen peruukkinsa muuttui samana yönä harmaaksi, niin nauramme ja tarina tuottaa meille tyydytystä (…)." – Huomautus
Kirjoittaja
Immanuel Kant oli vaikutusvaltainen saksalainen filosofi, jonka työt toivat lähemmäksi toisiaan aikakauden rationalistisia ja empiristisiä koulukuntia. Usein ”Kolmanneksi kritiikiksi” kutsuttu Arvostelukyvyn kritiikki on Kantin kriittisen filosofian kolmas ja viimeinen osa. Aiemmat osat ovat Puhtaan järjen kritiikki ja Käytännöllisen järjen kritiikki.
Kirjan on suomentanut Risto Pitkänen. Hän on kirjoittanut myös kirjan johdannon ja laajan selitysosion.
Immanuel Kant
Arvostelukyvyn kritiikki
Alkuteos Kritik der Urteilskraft (1790)
Suomentanut Risto Pitkänen
978-952-495-463-1
Gaudeamus 2018
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 5401 299
Painokelpoinen_kansikuva_Arvostelukyvyn_kritiikki.jpg
Koko: 1,48 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1748x2480Painokelpoinen_kansikuva_Arvostelukyvyn_kritiikki.jpg
Koko: 1,48 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1748x2480Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1