Historioitsija Jussi Pekkarisen uusi teos Kohtu 4 kertoo Suomen Tallinnan lähetystön tarinan vuodesta 1918 tähän päivään. Kohtu 4 on kuitenkin paljon muutakin kuin vain yhden lähetystön historia. Se on värikkäiden tarinoiden vyyhti, johon kiertyvät historialliset tapahtumat, arkipäiväiset kömmähdykset ja elämä diplomatian kulisseissa. Kohtu 4 kertoo myös maidemme välisten suhteiden rakentamisesta. Osa tänäpäivänäkin tuntemistamme ajatuksista ja stereotypiosta eli vahvana jo liki sata vuotta sitten.
Suomen lähetystörakennus Toompean mäellä Tallinnassa on ollut harvinaisen mielenkiintoisen historian näyttämönä. Viime vuosisadan alussa nuoret valtiot Suomi ja Viro harjoittelivat suhteidensa kehittämistä, jota kieltolaki väritti. Suomalaismatkailijat herättivät närää käytöksellään vuonna 1920 riehuessaan humalassa kaupungin tunnetuimmassa hotellissa Kuld Lõvissa. Hotellissa samaan aikaan yöpynyt Viron apulaisulkoministeri totesi: ”En tiedä, pitäisikö maahantulolupa kieltää kaikilta suomalaisilta.”.
Parikymmentä vuotta myöhemmin Suomen Viron lähettiläs P. J. Hynninen raportoi Helsinkiin lohduttomasti: ”Olen juuri tullut tilaisuudesta, jossa haudattiin itsenäinen Viron tasavalta, meille suomalaisille niin rakkaalta kajahtava ’Eesti Vabariik’…Viron kohtalo on meille läheisempi ja niin suhteessa kuin toisessakin merkittävämpi. Tuntuu ikään kuin olisi menettänyt jotain omaa, mikä menetettynä on entistäkin rakkaammassa mielessä."
Historian ja diplomatian lisäksi kirja kertoo lähetystöön liittyneiden ihmisten kohtaloista, riemun hetkistä ja syvistä tragedioista.
Viron presidentti Suomen vuokralaisena
Suomi osti osoitteessa Kohtu 4 (suomeksi Oikeudenkatu 4) sijaitsevan aatelispalatsin sittemmin Viron ensimmäiseksi presidentiksi nousseelta Konstantin Pätsiltä vuonna 1926. Päts jäi asumaan kiinteistöön vuokralaisena. Asumisjärjestely oli maailmanhistoriallisestikin ainutlaatuinen: asemamaan valtionpäämies asui toisen valtion alueella.
Talvisodan aikana virolaiset toivat avustuksia lähetystöön. Neuvostoliiton miehitettyä Viron Suomen lähetystö joutui poistumaan Tallinnasta elokuussa 1940. Myöhemmin neuvostomiehityksen vaihduttua saksalaisiin talossa majailivat SS-miehet ja heidän venäläisvankinsa. Lopulta talossa toimi opiskelija-asuntola ja musiikkikirjasto. Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 rakennus palautui Suomen lähetystöksi. Seurasi suuri restaurointityö, jonka aikana paljastui ainutlaatuista tietoa koko Tallinnan asuttamisesta.
Suomen ja Viron läheiset ja tunteikkaat suhteet
Teoksessa käsitellään myös Suomen ja Viron suhteita, joita voisi verrata Suomen ja Ruotsin kanssakäymiseen. Olemme läheisiä jopa siinä määrin, että välillemme mahtuu myös tiettyjä samankaltaisuuksia. Me emme halua ottaa vastaan neuvoja Ruotsilta eikä Viro meiltä. Opettaminen, läksyttäminen ja nokittelu olivat tuttuja tunnetiloja jo maailmansotien välillä. Jotain näistä on jäljellä tänäkin päivänä. Siksi Tallinnan-lähetystön historia ilmestyy erinomaisena ajankohtana. ”Välillä tuntuu siltä, että Suomea ei pidetä ’oikeana ulkomaana’. Kanssakäyminen muistuttaa perheensisäistä vaativuutta toisaalta ja avoimuutta toisaalta,” kuvaili lähettiläänä 1996–2001 toiminut Pekka Oinonen.
Kirjoittajan esittely
Valtiotieteen maisteri ja tietokirjailija Jussi Pekkarinen työskentelee ulkoasiainministeriössä tutkijana. Hän on kirjoittanut useita ulkoasiainhallinnon historiasta kertovia teoksia.
Kohtu 4 julkistetaan Suomen Tallinnan-suurlähetystössä 22.4.2015. Teos ilmestyy samalla myös viroksi käännettynä.
Jussi Pekkarinen
Kohtu 4
Suomen Tallinnan-lähetystön historia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2015
Lisätiedot
Tutkija Jussi Pekkarinen, [email protected], 050 516 9395
Lehdistö- ja kulttuurineuvos Marjo Näkki, Suomen suurlähetystö, Tallinna, [email protected], +372 569 30200
Arvostelukappaleet ja kuvapyynnöt
Tiedottaja Minttu Nikkilä, SKS, [email protected], 040 736 1313
____________________________________________________________________________________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on Suomen suurin humanistisen tieto- ja tiedekirjallisuuden kustantaja, joka julkaisee noin 60 uutuutta vuosittain. SKS:n ensimmäinen kirja ilmestyi 1834. Seuraa meitä Twitterissä, Facebookissa ja verkkosivuillamme. Tutustu tämän vuoden julkaisuluetteloon tästä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1