Elämäkerta Emil Wikströmistä – kuvanveistäjä loi mm. Visavuoren taiteilijakodin ja Helsingin rautatieaseman "kivimiehet"

Mari Tossavaisen kirjoittama Emil Wikström – kuvien veistäjä kertoo turkulaissyntyisestä kuvanveistäjästä, joka tunnettiin jo omana aikanaan ”maineikkaana mestarina” ja Visavuoren taiteilijakodin luojana.

Emil Wikström (1864–1942) oli Suomen taiteen kultakauden keskeinen hahmo, joka työskenteli muun muassa muistomerkkien, tilausmuotokuvien ja mitalien tekijänä. Wikströmin kädenjälki näkyy yhä monissa suomalaisissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Vaasassa. Hänen veistoksistaan – esimerkiksi Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajista eli ”kivimiehistä” – on tullut pysyvä osa kaupunkikuvaa.

Wikström oli yksi suomalaisen taide-elämän perustajista 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkukymmeninä. Hän oli aktiivisesti mukana taide-elämän rakenteiden ja perusteiden kehittämisessä, ja nautti taidekentän laajaa luottamusta. Tilaajien lisäksi häneen olivat yhteydessä keräilijät, ihailijat sekä kuvanveistoalasta haaveilevat nuoret, jotka pyrkivät hänen oppilaikseen.

Wikström ja hänen rakennuttamansa Visavuoren taiteilijakoti ja ateljeerakennus näkyivät myös paljon julkisuudessa – ja Visavuoresta tulikin aikansa koti-ihanne lehdistössä. Kirja käsittelee niin Wikströmin elämää Visavuoressa ja Suomessa kuin hänen vuosiaan ulkomailla ja matkojaan.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta Emil Wikströmin kuolemasta ja 50 vuotta Visavuoren museon avaamisesta yleisölle. Juuri ilmestynyt elämäkertaa antaa aiempaa monivivahteisemman käsityksen Wikströmin elämästä ja kuvanveistosta. Kirja kertoo Wikströmistä osana aikansa kotimaista ja kansainvälistä ympäristöä, jossa tärkeässä roolissa olivat muun muassa Tuusulan taiteilijayhteisö sekä pohjoismaiset taiteilijat. Taiteilijan oma ääni pääsee esiin esimerkiksi kirjeiden kautta.

FT Mari Tossavainen on taidehistorian tutkija.  Hän on aiemmin tutkinut Emil Wikströmiä muun muassa väitöskirjassaan Kuvanveistotyö – Emil Wikström ja kuvanveiston rakenne 1890–1920 (Suomen Tiedeseura, 2012) ja kirjassa Suhteissa suurempaa voimaa – J. V. Snellmanin muistomerkki (Suomen Pankki, 2005).

Linkki kirjan kansikuvaan.

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: SKS:n markkinointikoordinaattori Mirka Vesala, [email protected],
050 490 0245