Antiikin viimeinen keisari -teos osoittaa Kaarle Suuren merkityksen läntisen Euroopan muotoutumisessa ja yhdistymisessä

Kaarle Suuri hallitsi frankkien kuninkaana 46 vuotta ja liitti mahtavaan valtakuntaansa lähes koko läntisen Euroopan. Historioitsija Tommin P. Lankilan uutuuskirja kuljettaa merkittävän hallitsijan elämään ja kuvaa, kuinka läntisen Euroopan alue muuttui Rooman valtakunnan ajoista Kaarle Suuren nousuun. Teos sisältää myös kaksi suomennosta historiallisista Kaarle Suuren elämäkerroista.

Antiikin viimeinen keisari piirtää pitkän kaaren antiikista varhaiskeskiaikaan. Avainkysymykseksi muodostuu, miten Välimeren alueen yhtenäiskulttuuri hajosi ja kuinka se lopulta frankkien ja vuodesta 768 vuoteen 814 hallinneen Kaarle Suuren voimin muuttuu uudenlaiseksi Euroopaksi.

Lankila lähtee kirjassaan liikkeelle Rooman noususta ja Välimeren yhtenäiskulttuurin leviämisestä Britannian rannoille saakka. Rooman valtakunnan hiipumista seurasi uusi maailma, jossa keskusvalta hajosi pienempiin osiin. Lännessä kilpailleista pienistä kuningaskunnista ja ryhmistä voiton veivät frankit. Kaarlella ja hänen joukoillaan oli suuri merkitys nykyisen Länsi- ja Keski-Euroopan muodostumisen ja yhdistymisen kannalta. He kävivät sotaa lähes jokaisella ilmansuunnalla ja pakottivat uusia alamaisia valtansa alle.

”Hallitakseen laajaa valtakuntaansa he koettivat löytää tapoja luoda yhtenäisyyttä, josta muodostui omanlaisensa kulttuurinen monopoli. Uusi valtakunta, jossa kirkolla ja valtiolla oli koulutus tärkeässä asemassa, levitti kreikkalaisroomalais-frankkilaista kulttuuriperimää yli oman hegemonia-alueensa ja laittoi versomaan uuden läntisen ja keskisen Euroopan rungon, josta taas alkoi kasvaa uusia valtiota”, Lankila kertoo. Kaarlen perintö germaanisen ja kreikkalais-roomalaisen kulttuurin yhdistäjänä säilyi jälkipolville, vaikka valtakunta pirstoutuikin hänen kuolemansa jälkeen.

Kun Kaarle kruunattiin Rooman keisariksi vuonna 800, voi hänet nähdä niin antiikin viimeisenä tuulahduksena kuin keskiajan ensimmäisenä airuena. ”Toisaalta hän halusi palauttaa antiikin sivistystä ja luoda siitä pohjan omalle valtakunnalleen, mutta toisaalta maailma oli valtavasti muuttunut Rooman valtakunnan ajoilta ja hän oli uuden ajan kynnyksellä. Se on varmaa, että Kaarlen ja hänen jälkeläistensä teot laittoivat Länsi- ja Keski-Euroopan yhtenäisyyden luomisen täysin uudelle uralle”, Lankila sanoo.

Teoksen jälkipuoliskon muodostavat suomennokset kahdesta antiikin maallista elämäkertaperinnettä elvyttäneestä alkuperäistekstistä. Kaarlen hovissa vaikuttaneen Einhardin tekstistä tuli keskiajan perusteos, ja se loi Kaarle Suuresta elämää suuremman legendan. Notker Änkyttäjän kirjoitukset 880-luvulta ovat puolestaan leppoisia, inhimillisiä ja hauskojakin tarinoita hyvän hallitsijan perikuvaksi muodostuneesta Kaarlesta.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.

Arvostelukappaleet
[email protected]
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-versiona.

Kirjoittaja

Tommi P. Lankila, PhD, Dott. Ric., on valmistunut tohtoriksi historiasta sekä Princetonista että Rooman Tor Vergata -yliopistosta. Hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa on antiikin ja varhaiskeskiajan Välimeren alue.
Yhteydenotot: [email protected]

Tommi P. Lankila
Antiikin viimeinen keisari. Kaarle Suuri ja läntisen Euroopan muotoutuminen antiikista keskiajalle
ISBN 9789523452336
Gaudeamus 2023