Normaalisti Valamon luostarissa elettäisiin syksyn aikana kävijöiden suhteen varsin hiljaista kautta, mutta 16.9. avattu Mestarin jälki -kristillisaiheisen taiteen suurnäyttely on kuitenkin muuttanut tilannetta. Valamossa on käynyt paljon taidenäyttelyvieraita, jotka ovat saaneet samalla kokea hiljaisen luostarin rauhoittavuuden.
Jo ensimmäisellä viikolla Mestarin jälki -taidenäyttelyyn kävi tutustumassa lähes kuusisataa ihmistä ja ensimmäisenä viikonloppuna kävijöitä oli lähes kolmesataa. Kävijämäärä on Valamon luostarin näyttelyiden ennätystasoa. Kävijöitä on ollut ympäri Suomea ja ainutlaatuisuutensa tähden korkeatasoiseen suurnäyttelyyn odotetaankin kävijöitä koko Suomesta, ei vain lähiympäristöstä.
Mestarin jälki -näyttelyssä on esillä Suomen kultakauden mestareiden, kuten Helene Schjerfbeckin, Maria Wiikin, Hugo Simbergin, Amelie Lundahlin, Albert Edelfeltin, Juho Rissasen ja Eero Järnefeltin kristillisaiheisia teoksia.
Alttaritaulujen esitöitä alettiin jo 1800-luvulla pitää itsenäisinä taideteoksina. Pääsääntöisesti esityössä taiteilijan tunnekokemus välittyy usein aidommin ja välittömämmin kuin varsinaisessa alttaritaulussa, jonka tekemiseen on saattanut osallistua useita taiteilijoita.
Näyttelyssä on esillä myös vaikuttavia ja mielenkiintoisia ulkomaalaisten mestareiden teoksia 1500-luvulta alkaen. Esillä on lukuisia teoksia eri maiden koulukunnista, varhaisimpien joukossa mm. firenzeläinen teos 1500-luvulta. Teoksessa on havaittavissa yhtymäkohtia Leonardo da Vincin maalaukseen "Pyhä ehtoollinen". Renessanssi alkoi Firenzessä 1400- ja 1500-luvuilla: suuret mestarit mm. Michelangelo ja Leonardo da Vinci vaikuttivat silloin Firenzen taiteilijapiireissä. Renessanssi oli taidehistoriallinen murros siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan.
Näyttelyn suosio on varsin ymmärrettävä, sillä näin laajaa ja korkeatasoista suomalaisten ja ulkomaalaisten mestareiden kristillisaiheisten teosten suurnäyttelyä ei ole Suomessa ennen nähty. Nyt esillä olevaan taidenäyttelyyn on poimittu merkittävimmät teokset Suomen laajimmasta suomalaisten ja läntisten taiteilijoiden kristillisaiheisten teosten kokoelmasta.
Näyttelyn vieraskirja on täyttynyt vaikuttavista kokemuksista. Mielenkiintoista näyttelyssä on se, että katsojat ovat nimenneet hyvin erilaisia töitä vaikuttavimmiksi kokemuksikseen. Lehdistötilaisuudessa Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei nimesi suosikkityökseen Rafaello Sanzion mukaan maalatun Sikstuksen Madonnan. Hän kuvaili teosta mestarilliseksi. Sikstuksen Madonna, alalaidassa olevine "Rafaelin enkeleineen" lienee yksi kaikkein tunnetuimpia kristillisiä töitä maailmassa. Teoksesta on tehty mm. kiiltokuvia jo 1800-luvulla. Toinen arkkimandriitta Sergein suosikki on Väinö Hämäläisen Vanhan testamentin aiheen mukainen teos, jossa Daavid soittaa harppua Saulille.
Vaikuttavia teoksia ovat myös Helene Schjerfbeckin teos "Ylösnousemus", Maria Wiikin mystiikkaa huokuva nuorta neitsyt Mariaa kuvaava teos "Madonna", Hugo Simbergin symbolistinen akvarelli "Teidän tähtenne" sekä Juho Rissasen Kristuksen syntymää kuvaava triptyykki. Vieraskirjan kommenteista huomaa kuitenkin sen, että on mahdoton arvailla etukäteen, mikä työ itsekullekin kävijälle antaa voimakkaita elämyksiä ja koskettaa sydäntä.
Avajaispuheessaan arkkipiispa Leo puhui siitä miten henkilökohtaisia ja vaativia kristillisaiheiset teokset ovat taiteilijalle. Hän kertoi Eero Järnefeltin Johanneksen kirkkoon tekemän alttaritaulun "Sauluksen kääntymys" vaatineen taiteilijalta pitkän matkan Italiaan. Viimein apostoli Paavalin haudan läheisyyteen rakennetusta kirkosta hän löysi inspiraationsa. Johanneksen kirkon alttarin esityö on kaksiosainen, toinen esittää Kristuksen taivaallista ilmestymistä ja toinen näkönsä menettänyttä maassa kompuroivaa Saulus Tarsolaista.
Kristillisten aiheiden vaativuutta ja henkilökohtaisuutta taiteilijan työssä käsitteli myös näyttelyn kuraattori piispa Arseni. Hän otti esimerkikseen Helene Schjerfbeckin teoksen "Ylösnousemus." Se on esityö Helene Schjerfbeckin ainoaan alttaritauluun, joka on Ruotsinpyhtään kirkossa. Piispa Arsenin mukaan teos poikkeaa edukseen Schjerfbeckin muista teoksista ja on selvästi ollut taiteilijalle pohdinnan ja haasteen aihe.
Lisätietoja:
Valamon luostari
veli Timoteus
puh. 044 4259 232
[email protected]
arkkimandriitta-sergei_suosikkitaulu.jpg
Koko: 5,19 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3770x3339arkkimandriitta-sergei_suosikkitaulu.jpg
Koko: 5,19 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3770x3339eero-jarnefelt_sauluksen-kaantymys_kristuksen-taivaallinen-ilmestyminen.jpg
Koko: 3,51 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2442x3321eero-jarnefelt_sauluksen-kaantymys_kristuksen-taivaallinen-ilmestyminen.jpg
Koko: 3,51 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2442x3321pyha-maria-magdaleena_tizianin-mukaan_italia_1700-luvun-loppu.jpg
Koko: 4,83 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2785x3494pyha-maria-magdaleena_tizianin-mukaan_italia_1700-luvun-loppu.jpg
Koko: 4,83 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2785x3494Valamon munkkiluostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. Luonnonkauniilla Heinävedellä sijaitseva luostari ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden. Nykypäivän ihmiselle luostarin levollinen ilmapiiri ja ympäröivä luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden rauhoittumiseen kaukana kaikesta kiireestä.
Valamon munkkiluostarin veljestö elää hengellistä yhteisöelämää, joka pohjautuu ortodoksisen kirkon askeesin perintöön. Vanhan perinteen mukaan luostarin tulee elättää itse itsensä. Nykyisin Valamon pääelinkeino on matkailu: luostarissa käy vuosittain kymmeniä tuhansia, ja kaikki matkailusta saadut tuotot käytetään suoraan luostarin ylläpitoon ja kehittämiseen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1