Kansallisten myyttien avulla vahvistetaan ja pidetään yhteisöjä koossa, mutta samalla ne jakavat ihmisiä meihin ja muihin. Myös kuva suomalaisuudesta pohjautuu juuriltaan hämäriin mutta sitkeästi eläviin kertomuksiin, joita on ylläpidetty historian oppikirjoissa.
Kansakuntaa rakennettaessa kehkeytyi käsitys sinnikkäästä selviytyjäkansasta, sen vapaista talonpojista ja vahvoista naisista. Toisen maailmansodan jälkeen oppikirjoissa myytti urheasta soturikansasta korvattiin kuvalla rauhanrakentajista. Kansakunnan rakennuskauden myytit ovat rapautuneet vuosikymmenten aikana, mutta niistä on edelleen jälkiä suomalaisten muistissa.
Kansallisvaltiohistorian rinnalle historianopetuksessa ja -kirjoituksessa on noussut globaalimpi lähestymistapa Euroopan yhdentymisen aikana. Globalisoituminen antaakin aihetta pohtia suurten kansallisten kertomusten asemaa. Ihmisten elinehdot ovat sidoksissa entistä enemmän maailmanlaajuisiin kysymyksiin, ja kansakunnan määrittelyn tulisi tapahtua laajemmin kuin vain etnisyyden perusteella.
Sirkka Ahosen kirjoittama Suomalaisuuden monet myytit jäljittää kansallisia myyttejämme historian oppikirjoissa YYA-Suomen, hyvinvointi-Suomen ja EU-Suomen aikana. Teos osoittaa, kuinka myytti yhteisestä alkukodista ja suuresta vaelluksesta on jo hylätty, mutta sen sijaan vaalitaan myyttiä ikiaikaisesta osuudestamme Euroopan perintöön.
Yhteinen kansa sai ottaa sankarin roolin
”Myyteillä on voima kirvoittaa toimintaa. Oletus yhteisestä alkukodista sai maailmansotien välisenä aikana nuoret kansallismieliset suomalaiset lähtemään sotaretkelle Itä-Karjalaan sukukansojen vapauttamiseksi. Daavid ja Goljat -myyttiä puolestaan käytettiin talvi- ja jatkosodassa kohottamaan armeijan ja kansan puolustustahtoa.”
”Kekkonen kehotti toistuvasti suomalaisia luopumaan ’30-luvun arvoista’, joista ylin oli isänmaallisuus. Kehotus koski etenkin historiakulttuurin tuottajia. Juhlapuheissa, monumenteissa ja muisteluriiteissä piti yleisöön vedota rauhanomaisilla mielikuvilla, joita suomalaisuuden myytit toki sisälsivät. Uudessa historian kaanonissa suomalaiset olivat arjen sankareita, jotka osoittivat kansallisen kuntonsa taistelemalla luonnonvoimia ja aineellista puutetta vastaan.”
”Suomalaisuuden historiasta ulos suljettu ryhmä on ollut ennen muuta saamelaiset. Oppikirjojen ruokkiman yhtenäisen kansan myytin mukaan suomalaiset erosivat saamelaisista jo lähtiessään alkukodista suurelle vaellukselle. Suomeen asettumisen jälkeen suomalaisten kertomus jatkui, kun taas saamelaiset putosivat kuvasta.”
Kirjoittaja
Sirkka Ahonen on historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen emeritaprofessori ja Turun yliopiston kunniatohtori. Hän on opettanut historiaa myös kansainvälisissä oppilaitoksissa Britanniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa.
[email protected] / p. 040 568 0245
Sirkka Ahonen
Suomalaisuuden monet myytit
Kansallinen katse historian kirjoissa
ISBN 9789524954303
Gaudeamus 2017
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 466 4910
Kansikuva_Suomalaisuuden_monet_myytit.jpg
Koko: 0,05 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 235x333Kansikuva_Suomalaisuuden_monet_myytit.jpg
Koko: 0,05 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 235x333Painokelpoinen_kansikuva_Suomalaisuuden_monet_myytit.jpg
Koko: 2,53 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1748x2480Painokelpoinen_kansikuva_Suomalaisuuden_monet_myytit.jpg
Koko: 2,53 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1748x2480Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1