Suomen historiaa on usein kirjoitettu maamme itsenäistymisestä käsin. Tällöin kansallinen kertomus näyttäytyy vääjäämättömänä matkana kohti omaa valtiota. Uutuuskirja Kulkemattomat polut osoittaa, että sattumien ja erilaisten valintojen kautta historia olisi voinut kulkea muunlaisia, mutta yhtä lailla todennäköisiä polkuja pitkin.
Suomen historia on täynnä mahdollisia vaihtoehtoja tuntemillemme menneisyyden tapahtumille. Nykypäivä näyttäytyisi erilaisena, jos esimerkiksi Kustaa Vaasa olisi menehtynyt Tukholman verilöylyssä ennen nousuaan kuninkaaksi, Ruotsin suurvalta-aika ei olisikaan päättynyt 1700-luvulla tai Suomi olisi liitetty osaksi Venäjää sata vuotta aiemmin.
Jälkikäteen Suomen historialle annetaan kuitenkin helposti itsenäisyyden kaltainen päämäärä, jolloin kaikki sitä tukeneet tapahtumat näyttävät väistämättömiltä ja ihmiset kaukaa viisailta. Toteutumattomat vaihtoehdot tuntuvat epäolennaisilta sivupoluilta ja umpikujilta. Historia koostuu sattumista, ja jokaisen aikakauden ihmiset jakavat kokemuksen avoimesta ja epävarmasta tulevaisuudesta.
Nils Erik Villstrandin ja Petri Karosen toimittama Kulkemattomat polut tutustuttaa erilaisiin reitteihin, joita pitkin Suomi olisi voinut historiassa edetä. Teoksessa historiantutkijat arvioivat ja tekevät näkyväksi eri aikojen suomalaisten mahdollisuuksia ja valintoja sadan vuoden välein vuodesta 1417 aina nykypäivään asti.
Vaikka millaisia valintoja olisi tehty, sattuman osuus on aina merkittävä
”Vaikka millaisia valintoja olisi tehty, sattuman osuus on aina merkittävä, viime kädessä jopa ratkaiseva. Kristian II:n tykistön uppoaminen myrskyssä, Kustaa Erikinpojan onnistunut pako vankeudesta ja eri tahoilta ratkaisevilla hetkillä saatu tuki olivat kaikki tapahtumia, jotka toisin mennessään olisivat kääntäneet historian kulun.” Ulla Koskinen
”Pietari Suuri ei välttämättä olisi koskaan mennyt mukaan vuonna 1700 sodan Ruotsia vastaan aloittaneeseen liittoutumaan, mikäli Venäjällä olisi ollut pääsy Suomenlahden pohjukan satamiin. Tällöin Viro ja Liivinmaa olisivat saattaneet pysyä Ruotsin kruunun alamaisuudessa pitkälle 1700-luvulle ja säilyä siten ruotsalaisten vilja-aittana, joka olisi ollut elintärkeä kaikille katojen vaivaamille itäisten valtakunnanosien asukkaille.” Nils Erik Villstrand
”Vaikka Ruotsin suurvalta-asema oli vuonna 1717 jo käytännössä menetetty, ei sitä varsinkaan Tukholman vallan kamareissa vielä ymmärretty tai ainakaan uskallettu sanoa ääneen. Kuninkaallisilla neuvoksilla olikin noihin aikoihin monenlaisia suunnitelmia: he pohtivat Baltian jo yli vuosikymmen aiemmin menetettyjen alueiden valtaamista takaisin Britannian tuella, venäläisten karkottamista Suomesta sekä vasta perustetun Pietarin kaupungin tuhoamista tai vähintään sen ottamista Ruotsin hallintaan.” Petri Karonen
”Vaikka Suomen kuuluminen Venäjään näytti monista todennäköiseltä ja hyväksytyltäkin tulevaisuudenkuvalta, kamppailu varsinaista ’venäläistämistä’ vastaan jatkui koko ajan. Heinäkuussa 1914 julistetun sotatilan myötä yhtenäistämistoimet olivat kiristyneet ja niiden vastustaminen oli tullut osin vaikeammaksi, mutta yhtä kaikki niitä oli vastustettu. Suomi voisi olla tulevaisuudessakin osa Venäjää, mutta ei venäläinen.” Marjaana Niemi
”Uusi visio oli ’tietoyhteiskunta’, jollainen Suomesta piti rakentaa. Ajatus ei ollut aivan uusi, mutta konkreettisia investointeja sitä varten alettiin tehdä vasta 1990-luvulla. Valtio rahoitti lukemattoman määrän ’tulevaisuuden’ tietoyhteiskuntahankkeita. Läheskään kaikki ’hypetys’ ei tuottanut tulosta, mutta investoinnit koulutukseen ja tuotekehitykseen osuivat ainakin ajallisesti yhteen nousukauden ja Nokian menestyksen kanssa.” Pertti Haapala
Tervetuloa seuraamaan kirjasta käytävää keskustelua Helsingin kirjamessuille:
La 28.10. klo 14.00–14.30, Eino Leino
Entä jos Suomi olisikin kuulunut Tanskaan? Jälkikäteen katsottuna historiamme näyttää vääjäämättömältä polulta kohti itsenäistymistä. Toisenlaisilla valinnoilla ja päätöksillä nykypäivä ja menneisyys voisivat näyttää täysin erilaisilta. Nils Erik Villstrandia ja Petri Karosta haastattelee Juha Roiha.
Nils Erik Villstrand & Petri Karonen (toim.)
Kulkemattomat polut
Mahdollinen Suomen historia
ISBN 9789524954549
Gaudeamus 2017
Toimittajat
Nils Erik Villstrand on pohjoismaisen historian professori Åbo Akademissa.
[email protected]
Petri Karonen on Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa.
[email protected] / p. 0400 247 388
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Arvostelukappaleet:
[email protected]
050 466 4910
Painokelpoinen_kansikuva_Kulkemattomat_polut.jpg
Koko: 1,94 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1677x2480Painokelpoinen_kansikuva_Kulkemattomat_polut.jpg
Koko: 1,94 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1677x2480Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1