Inkerikot, setot ja vatjalaiset on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys kolmesta itämerensuomalaisesta kansasta, joita yhdistävät ortodoksinen usko ja rikas kansanperinne.
Suomalaisten ja virolaisten tutkijoiden yhteistyönä syntynyt Inkerikot, setot ja vatjalaiset kokoaa yhteen tuoreimmat tutkimustulokset ja pitkän, monikielisen tutkimushistorian näiden itämerensuomalaisten ortodoksisten väestöjen kansankulttuurista, kielestä ja uskomusperinteistä. Teos avaa myös uusia mahdollisuuksia tarkastella ryhmiä erottavia ja yhdistäviä piirteitä. Kirjan päähuomio on 1800–1900-luvun paikalliskulttuureissa. Osa kirjoittajista nojaa omiin pitkäaikaisiin kenttätöihinsä, osa arkistoaineistoihin. Kirjassa analysoidaan myös tutkimus- ja tallennushistoriaa.
Inkeroinen on suomen ja karjalan lähin sukukieli, vatja viron. Vatjalaiset ja inkerikot ovat Inkerinmaan vanhimpia tunnettuja asukkaita. Nykyään inkeroisen äidinkielisiä puhujia arvioidaan olevan joitain kymmeniä, vatjan muutamia. Inkerikkoina tai vatjalaisina itseään pitäviä ja juuristaan tietoisia on kuitenkin enemmän. Inkerinmaalla on vahvoja paikallisia pyrkimyksiä pitää yllä ja elvyttää inkeroisen ja vatjan kieltä ja kulttuuria.
Seton kieltä pidetään samana kuin eteläviroa tai Võron kieltä, mutta kulttuurin ja identiteetin kannalta katsottuna setot ovat selkeästi oma ryhmänsä. Seton puhujia arvioidaan olevan noin 12 000, joista suurin osa asuu historiallisen Setomaan Viron puoleisessa osassa tai virolaisissa kaupungeissa. Virossa etenkin setojen laulukulttuuri on ollut pitkään näkyvästi esillä. Runolaulu eli leelo on säilynyt elävänä, moniäänisenä perinteenä. Se hyväksyttiin vuonna 2009 UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Teoksen 16 kirjoittajaa ovat folkloristiikan, musiikintutkimuksen, kielentutkimuksen ja kansatieteen virolaisia ja suomalaisia tutkijoita: Anneli Asplund, Madis Arukask, Enn Ernits, Riho Grünthal, Heinike Heinsoo, Irma-Riitta Järvinen, Kati Kallio, Aili Nenola, Karl Pajusalu, Marjukka Patrakka, Mare Piho, Taisto Raudalainen, Ingrid Rüütel, Kristi Salve, Senni Timonen ja Ergo-Hart Västrik.
Kati Kallio, Riho Grünthal ja Lassi Saressalo (toim.)
Inkerikot, setot ja vatjalaiset – Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet
ISBN 978-952-222-263-3
SKS:n toimituksia 1467
SKS 2021
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.
Tilaa arvostelukappale: [email protected]
Teos on luettavissa myös avoimesti oa.finlit.fi -sivustolla osoitteessa https://doi.org/10.21435/skst.1467.
Kirjoittajien yhteystiedot:
Kansanperinne ja uskomusperinteet: Kati Kallio, [email protected],+358 40 538 5312
Kieli ja kielihistoria sekä vironkieliset yhteydenotot: Riho Grünthal, [email protected]
Lisätiedot:
SKS:n tiedekustantamo, [email protected]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiedekirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu runsaat 2 300 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 65 henkeä. www.finlit.fi
Ota yhteyttä, kun tarvitset tietoa SKS:sta: www.finlit.fi/medialle
SKS 190 vuotta – ikivanhaa ja ihan uutta
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1