Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Tutkimus: Kulttuuriharrastus ei ole tuloista kiinni

Suomen Kulttuurirahasto

Tutkimus: Kulttuuriharrastus ei ole tuloista kiinni

Tiedote.
Julkaistu: 18.11.2013 klo 18:00
Julkaisija: Suomen Kulttuurirahasto

Suomen Kulttuurirahaston teettämä poikkeuksellisen laaja kyselytutkimus kartoitti suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuuri kiinnostaa kaikenlaisia suomalaisia ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta. Selvän enemmistön mielestä taidetta on tuettava verovaroista.

Yli 8000 vastaajaa tavoittaneen tutkimuksen toteutti TNS Gallup. Koko tutkimusraportti löytyy tämän tiedotteen liitteistä.

 

Suomalaisten mielestä taiteella on monia tehtäviä

Suosituimpia kulttuuri- ja taidekohteita ovat elokuvat, museot ja teatteri. Kaksi kolmesta suomalaisesta on käynyt näissä viimeisten kahden vuoden aikana vähintään kerran. Harvemmin vieraillaan oopperassa ja kansanmusiikkiesityksissä, mutta niissäkin on joskus käynyt noin puolet suomalaisista.

Taiteen tehtävistä yksimielisimmin tärkeänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomisen arkeen (83 % pitää tärkeänä tai melko tärkeänä). Korkealle tärkeydessä nousevat myös esteettisten kokemusten tuottaminen ja ihmisten yhdistäminen yhteisten kokemusten kautta. Valtaosa vastaajista on taiteen merkityksestä näiltä osin samaa mieltä, sosiaalisesta asemasta riippumatta. Monet muutkin tehtävät, kuten yhteiskunnan epäkohtien kritisointi, saavat merkittävää kannatusta.

Yli kaksi miljoonaa suomalaista (44 % vastaajista) pitää kulttuurilaitosten tarjontaa tärkeänä itselleen ja omalle hyvinvoinnilleen. Koskettavimpien taidekokemusten joukossa mainittiin niin oopperaa kuin Kari Tapiota ja Metallicaa.

 

Kirjallisuus ja elokuvat ovat tärkeintä lähikulttuuria

Vain 5 % suomalaisista ei pidä tärkeänä, että omalta asuinpaikkakunnalta saa kirjaston palveluita. Lähikulttuuripalvelujen tärkeyslistan kärkeen nousevat myös kirjakauppa, elokuvateatteri sekä taide- ja kulttuuriharrastuksia mahdollistava kansalaisopisto.

Kysyttäessä kulttuurinkulutuksen esteistä joka toinen vastaaja nostaa kolmen tärkeimmän esteen joukkoon korkeat pääsymaksut ja joka kolmas liian pitkät matkat. Kuitenkin joka toinen suomalainen on valmis matkustamaan kerran vuodessa tai useammin 200 kilometrin päähän kulttuuritapahtuman vuoksi.

 

Tulot eivät määrää kulttuurinkulutuksen aktiivisuutta

Tutkimuksen vastaajat voidaan jakaa neljään ryhmään sen perusteella, kuinka aktiivisesti ja monipuolisesti he kulttuuria kuluttavat:

  • Aktiiviset suurkuluttajat (6 % vastaajista)
  • Aktiiviset, valikoivat kuluttajat (30 % vastaajista)
  • Passiiviset, yksipuoliset kuluttajat (44 % vastaajista)
  • Passiiviset kuluttajat (19 % vastaajista)

Aktiiviset suurkuluttajat ovat kaikkiruokaisia kulttuurinystäviä, jotka käyvät useita kertoja vuodessa sekä populaari- että korkeakulttuurin kohteissa ja tilaisuuksissa. Ryhmään kuuluvia löytyy hämmästyttävän tasaisesti kaikista väestöryhmistä, mutta keskimääräistä enemmän heitä on naisten, akateemisen tutkinnon suorittaneiden, ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.

Kulttuurin kuluttaminen on muuta väestöä vähäisempää niillä, jotka samaistuvat työväenluokkaan. Puolueista perussuomalaisten äänestäjille kulttuurilla onkin pienin merkitys. Tärkeintä kulttuurilaitosten tarjonta on vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjille.

Ansiot korreloivat vain vähän kulttuurinkulutuksen runsauden kanssa. Niin aktiivisia kuin passiivisiakin kuluttajia löytyy melko tasaisesti kaikista tuloluokista. Toisaalta liian kalliit sisäänpääsymaksut mainitaan yleisimmin esteenä kulttuuritarjonnan hyödyntämiselle. Selvä enemmistö vastaajista (68 %) on lisäksi täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että taidetta tulee tukea verorahoista, jotta siitä nauttiminen olisi mahdollista myös vähävaraisille. Kaikki väestöryhmät tukevat tasaisesti näkemystä, että taiteilijoiden rahoitusta ei tulisi jättää vain taiteen ammattilaisten päätettäväksi.

 

Miesten ja naisten kulttuuriasenteissa on eroja

Naiset ja miehet erottuvat tutkimuksessa kautta linjan hieman erilaisina kulttuurinkuluttajina. Naiset käyvät aktiivisemmin erilaisissa kulttuuririennoissa, ja erityisesti teatterista ja taidenäyttelyistä he nauttivat selkeästi miehiä useammin.

Myös miesten ja naisten syyt olla harrastamatta kulttuuria ovat erilaisia. Naisten kulttuuriharrastusta haittaavat erityisesti käytännölliset seikat, kuten pitkät matkat, liian kalliit pääsymaksut tai sopivan seuran puute. Miesten osallistumista estävät enemmänkin omiin mieltymyksiin liittyvät syyt: muut harrastukset ovat tärkeämpiä, kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan puuttuu kokonaan tai kulttuuritarjontaa ei koeta itseä kiinnostavaksi.

Taiteen tehtävistä naiset pitävät hieman miehiä useammin tärkeinä erilaisia ihmisten hyvinvointia edistäviä, emotionaalisia tehtäviä: esteettisiä kokemuksia, lohdutusta, yhdistäviä kokemuksia, terveyden edistämistä ja tunteiden avaamista. Naiset myös suhtautuvat miehiä suopeammin taiteen tukemiseen verorahoista, kun taas miehet ovat jonkin verran naisia useammin sitä mieltä, että eliitin tulisi itse maksaa taide, josta se pitää.

 

Nuoret kaipaavat rajoja rikkovaa taidetta

Eri ikäryhmien väliset erot ovat tutkimuksessa maltillisia. Iäkkäämmät vastaajat käyttävät ns. korkeakulttuurin tarjontaa (taidenäyttelyt, teatterit, museot jne.) hieman nuorempia useammin, kun taas elokuvien osalta kiinnostus kasvaa johdonmukaisesti nuoruuden suuntaan. Populaarimusiikin tapahtumissa eri ikäluokat käyvät jokseenkin yhtä aktiivisesti, pois lukien kaikkein ikääntynein joukko (yli 60-vuotiaat).

Nuoret näkevät muuta väestöä useammin, että yhteiskunnallisten epäkohtien nostaminen esille on ainakin melko tärkeä taiteen tehtävä. Samoin nuoret pitävät rajojen ja pyhinä pidettyjen asioiden rikkomista taiteen suhteellisen keskeisenä tehtävänä.

Painetut sanomalehdet ja televisio ovat kaikissa ikäryhmissä suosituimmat kanavat, joiden kautta kulttuurista halutaan saada tietoa. Nuoret nojaavat näkyvästi myös median verkkosivuihin tai mobiilisovelluksiin, sosiaaliseen mediaan ja kulttuurilaitosten verkkosivuihin. Ikääntyneiden keskuudessa perinteisen median asema korostuu, mutta heistäkin merkittävä osa pitää vähintään melko tärkeänä, että kulttuuritietoa löytyy tarvittaessa verkkomediasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, minkälainen kulttuurijournalismi kiinnostaa eri ihmisiä.

 

Kulttuuri yhdistää

”Tämän tutkimuksen tulokset ovat melkein liian hyviä ollakseen totta”, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. ”Eihän kukaan kuvittele, että kaikkien suomalaisten pitäisi harrastaa kulttuuria. Lähes puolet kuitenkin pitää kulttuuria elämässään merkittävänä asiana. Kaikilla kulttuurin lajeilla on kannattajansa, esimerkiksi oopperaa seuraa yli puoli miljoonaa suomalaista. Kulttuuria ei voi millään mittarilla väittää eliitin harrastukseksi. Huvittavaa kyllä, tämän tutkimuksen perusteella ”elitistisin” taiteen laji olisi kansanmusiikki.”

"Tutkimuksen perusteella kulttuuri on kansaa konkreettisesti yhdistävä asia", sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo. "Osa kulttuurin merkittävyyttä on se, että se tuo yhteisiä kokemuksia ihmisille. On erityisen hienoa, että kaikki kulttuurimuodot ja kulttuurin tekijät saavat arvostusta kansalta. Se on omalta osaltaan kannustamassa ja motivoimassa tekijöitä."

 

Tulokset ovat peräisin tutkimuksesta, jonka Suomen Kulttuurirahasto teetti TNS Gallup Oy:llä syys-lokakuussa 2013. Tutkimukseen vastasi internetpaneelissa yhteensä 8059 henkilöä, ja aineisto edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunta). Tilastollinen virhemarginaali on parhaimmillaan noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa, osaryhmittäisissä tuloksissa se on suurempi.

 

Liitteet:

Tutkimusraportti
Tutkimusaineisto

 

Lisätietoja:

Yliasiamies Antti Arjava, Suomen Kulttuurirahasto
puh. 050 385 7600, antti.arjava@skr.fi

Toimialajohtaja Juhani Pehkonen, TNS Gallup Oy
puh. 040 557 2393, juhani.pehkonen@tnsglobal.com

Liitetiedostot

 

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Lisätiedot osoitteesta www.skr.fi

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs