Savonlinnassa 1737 syntynyt Erik Laxman oli nykyajan unohtama aikansa yleisnero, monen eri tieteenalan taitaja ja pappi. Hän teki mittavan monitieteellisen uran aina Siperiaa ja Tyynenmeren puoleista Venäjää myöten. Savonlinna oli Erik Laxmanin syntyessä pieni, vain noin parinsadan asukkaan taajama, joka oli menettänyt kaupunkioikeutensa jo 1683. Erik Laxmanin jäljillä -näyttely avautuu huomenna Riihisaaressa, Savonlinnan museossa. Laxmanin elämänuran ohella näyttelyssä esitellään myös Savonlinnan historiaa 1700-luvulta.
Erik Laxman syntyi Ruotsin valtakuntaan kuuluneessa Savonlinnassa 27. heinäkuuta 1737. Laxmanin lapsuusvuosina Ruotsi ja Venäjä sotivat Savonlinnan seudulla. Valtakunnan raja siirtyi, kun Turun rauhassa 1743 aiemmin Ruotsin valtakuntaan kuulunut Savonlinna jäi Venäjän puolelle.
Laxmanin elämänurasta kehkeytyi harvinaisen monipuolinen. Hän opiskeli Turussa, teki pappisuran Inkerinmaalla ja Siperiassa, oli Ruotsin kuninkaallisen akatemian jäsen sekä Venäjän tiedeakatemian professori. Pääosan elämäntyöstään Laxman teki Venäjällä tutkien muun muassa Siperian luontoa, maantiedettä ja geologiaa.
Erik Laxmanin jäljillä -näyttely muodostuu kolmesta osasta. Aluksi tutustutaan Savonlinnan seudun värikkääseen historiaan 1700-luvulla. Tekstiosuus on dosentti Jyrki Paaskosken käsialaa. Toisen kokonaisuuden muodostavat Erik Laxmanin elämänvaiheet, joista on kirjoittanut Savonlinnan museon amanuenssi Anssi Taskinen.
Eräs Erik Laxmanin elämän erikoisimmista vaiheista käynnistyi, kun hän kohtasi Siperiassa japanilaisia merimiehiä, jotka oli haaksirikkoutuneina pelastettu Tyynenmeren saarelta ja tuotu Irkutskiin. Erik Laxman alkoi järjestää merimiesten palauttamista takaisin kotimaahansa, mutta tehtävässä oli omat haasteensa. Viimein tavattiin itse Venäjän keisarinna Katariina Suuri, jolta heltisi lupa saattaa japanilaiset merimiehet takaisin kotisaarelleen.
Merimiesten ja Erik Laxmanin tarina tunnetaan Japanissa, jossa aiheesta on tehty mm. elokuva. Laxmanin kautta Savonlinnan kaupungilla onkin aivan erityinen suhde Japaniin, joten näyttelyn visuaalista ilmettä piristämään valittiin kaksi Suomessa asuvaa japanilaista taiteilijaa, taidemaalari Tatsuo Hosika sekä akvarellisti Yumi Paukama. Hosikan talvimaisemat muodostavat oman, kolmannen kokonaisuutensa näyttelyn lopuksi. Paukaman nimenomaan tätä näyttelyä varten tekemät akvarellit on sijoitettu tekstien lomaan.
Erik Laxmanin jäljillä -näyttelyn virallinen suojelija on Japanin Suomen-suurlähetystö.
ERIK LAXMANIN JÄLJILLÄ, 19.9.2023–7.1.2024, Riihisaari – Savonlinnan museo.
Lisätietoa:
Anssi Taskinen, museoamanuenssi, puh. 044 417 4469, [email protected] Riihisaari – Savonlinnan museo
Olavinlinnan piiritys 2.7.–21.8.1788. Weinrauch, Joh. Caspar, 1788. Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Yksityiskohta. Kuvankäsittely Riihisaari – Savonlinnan museo.
Koko: 3,06 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3820x2702Olavinlinnan piiritys 2.7.–21.8.1788. Weinrauch, Joh. Caspar, 1788. Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Yksityiskohta. Kuvankäsittely Riihisaari – Savonlinnan museo.
Koko: 3,06 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3820x2702Laxmanin muotokuva, tekijä tuntematon. Muotokuvan on valokuvannut Juhani Heiska.
Koko: 3,69 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4501x5513Laxmanin muotokuva, tekijä tuntematon. Muotokuvan on valokuvannut Juhani Heiska.
Koko: 3,69 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4501x5513Riihisaaressa toimivat Riihisaari – Savonlinnan museo, Metsähallituksen Saimaan luontokeskus sekä Savonlinnan seudun matkailu- ja retkeilyneuvonta. Kohde on myös arvokkaiden vanhojen museohöyrylaivojen kotisatama. Riihisaari sijaitsee Olavinlinnan kansallismaisemassa, Savonlinnan keskustassa. Riihisaari – Savonlinnan museo valittiin toukokuussa 2023 Vuoden museoksi.
Avoinna päivittäin klo 10–17. Asiakaspalvelu, puh. 044 417 4466.
Riihisaari, 57130 Savonlinna. www.riihisaari.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1