Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Tiedekeskus Heurekan taloudellinen vaikuttavuus lähialueelle huomattava

Heureka, suomalainen tiedekeskus

Tiedekeskus Heurekan taloudellinen vaikuttavuus lähialueelle huomattava

Tiedote.
Julkaistu: 12.12.2013 klo 15:27
Julkaisija: Heureka, suomalainen tiedekeskus

Taantumasta huolimatta Heurekassa ennätysvuosi

Tänään julkistetun Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen (ks. tiedote alla) mukaan jokainen museokävijä kasvattaa sen lähialueen taloutta 32–49 eurolla. Museoihin rinnastettavassa tiedekeskus Heurekassa vierailee vuosittain keskimäärin lähes 300 000 kävijää, joten sen taloudellinen vaikuttavuus on tutkimustulokseen perustuen Vantaalle ja sen lähiympäristölle noin 10–15 miljoonaa vuosittain.

Vuosi 2013 on ollut taantumasta huolimatta Heurekassa ennätysvuosi, ja koko vuoden kävijäluku tulee olemaan yli 400 000. Näin ollen Heurekan taloudellinen vaikuttavuus on tänä vuonna parhaimmillaan lähes 20 miljoonaa, joka on kaksinkertainen summa Heurekan vuosibudjettiin verrattuna. Tiedekeskus Heureka on myös merkittävä käyntikohde ulkomaisille matkailijoille, joiden talousvaikutukset ovat yleensä vielä suuremmat käyntikohteen sijaintipaikkakunnalle. Esimerkiksi venäläisten matkailijoiden osuus on noin 10 % Heurekan kokonaiskävijämäärästä ja määrä kasvaa koko ajan.

-----------------------------------------------------------

Tutkimustulos: Museot ovat yllättävän hyviä sijoituksia

 Suomalaiset museot tuottavat lähialueilleen satoja miljoonia euroja vuodessa. Vaasan yliopistossa valmistuneen Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32–49 eurolla. Summa on keskiarvo, johon on laskettu mukaan eri tyyppiset museoasiakkaat: paikkakuntalaiset, päivämatkalaiset ja hotelleissa yöpyjät.

Yksittäisen suomalaisen museokohteen aluetaloutta kasvattavasta vaikutuksesta saa arvion, kun kertoo sen kävijämäärän näillä luvuilla.

”Kun tehdään kyyninen, alakanttiin laskettu arvio yhden kävijän talousvaikutuksesta, se on noin 32 euroa. Positiivisemman tulkinnan mukaan päästään lähes 50 euroon”, kertoo tutkimuspäällikkö Arttu Vainio.

Suomalaisissa museoissa vieraillaan vuodessa reilut viisi miljoonaa kertaa. Kerrannaisvaikutukset huomioiden ne tuottavat ympäristöönsä satoja miljoonia euroja. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus tästä summasta on noin 70­90 miljoonaa euroa. Se voidaan rinnastaa vientituloon.

”Eiväthän museot tietenkään suuren luokan rahasampoja ole, mutta kunta- ja aluetasolla ne tuottavat enemmän rahaa kuin niistä on kustannuksia”, toteaa Vainio. ”Myös valtiolle museokohteet ovat kannattavia sijoituksia pitkällä tähtäimellä ajatellen.”

Valtaosa museoiden aiheuttamasta kulutuksen kasvusta ohjautuu niiden omien kassakoneiden sijaan ravintoloille, hotelleille ja muille matkailualan toimijoille. Talousvaikutukset ovatkin suurimpia niillä paikkakunnilla, joilla on runsaasti matkailuyrityksiä.

Matkailuala kasvaa sekä Suomessa että muualla maailmassa selvästi muuta taloutta nopeammin. Nousevia trendejä ovat kulttuuri- ja luontomatkailu, joissa rakennetulla tai luonnon muovaamalla kulttuuriympäristöllä on merkittävä osuutensa matkapäätösten synnyssä. Museot vaikuttavat olennaisesti kulttuurimatkailun kasvumahdollisuuksiin. Ne ovat monille matkailijoille tärkeitä matkakohteita ja luovat mahdollisuuksia matkailualan kasvulle.

Kiinteistö- ja palkkakulujen osuus museoiden menoista on noin neljä viidennestä. Jos museotoiminnasta säästetään, leikkaukset väistämättä alkavat jäljelle jäävästä viidenneksestä eli toimintakuluista. Se tarkoittaa lähinnä museoiden näyttelytoimintaa.

”Pientenkin prosentuaalisten leikkausten vuoksi juuri suurelle yleisölle näkyvä, positiivisia talousvaikutuksia synnyttävä museotoiminnan osa vähenisi merkittävästi”, pohtii Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Vaasan yliopiston tekemään tutkimukseen vastasi noin 6 500 ihmistä 120 museokohteessa eri puolilla Suomea touko-syyskuussa 2013. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalaisten museoiden talousvaikutuksia on tutkittu näin laajasti. Suomen museoliitto on rahoittanut Vaasan yliopiston itsenäisesti toteuttaman tutkimuksen.

 

LISÄTIETOA TUTKIMUKSESTA:
Tutkimuspäällikkö Arttu Vainio, Vaasan yliopisto, etunimi.sukunimi@uva.fi, puh. 045 2754 555
Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto, etunimi.sukunimi@museoliitto.fi, puh.040 166 2816

Näköisversio tutkimuksesta: http://issuu.com/suomen_museot/docs/museoidentaloudellinenvaikuttavuus

Ladattava tutkimus-pdf: http://www.museoliitto.fi/doc/MuseoidenTaloudellinenVaikuttavuus.pdf

 

LISÄTIETOA HEUREKASTA:
Viestintäjohtaja Heli Ainoa, Heureka, heli.ainoa@heureka.fi, puh. 040 9015 295

 

Tiedekeskus Heureka on elävä näyttelykeskus kaikenikäisille. Heurekassa tutustutaan tieteeseen ja teknologiaan hauskalla tavalla itse tehden ja kokeillen. Päänäyttelyn lisäksi esillä on aina myös vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista. Kesäisin on avoinna ulkonäyttelyalue Tiedepuisto Galilei. Vuorovaikutteisten näyttelyiden ohella kävijät voivat kokea huikeita elämyksiä Heurekan planetaariossa, jossa esitetään pääasiassa tähtitiedeaiheisia planetaarioelokuvia. Kaikki Heurekassa toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä osin myös venäjäksi ja viroksi. Vantaan Tikkurilassa sijaitseva Heureka avasi ovet yleisölle jo vuonna 1989, ja on nykyään avoinna ympäri vuoden. Kävijöitä on vuosittain keskimäärin lähes 300 000. Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista. Lisätietoja: www.heureka.fi

 

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs