Elinkeinoelämän arkisto Elka Mikkelissä on kansainvälisessäkin mittakaavassa hyvin ainutlaatuinen yrityshistorian tutkimuspaikka. Yrityshistorian lisäksi Elkasta löytyy miljoonien suomalaisten työ- ja elämänhistoriaa.
Muistatko vielä Suomen pankkikriisin 1980- ja 1990-luvun vaihteessa? Vuonna 1991 Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin SKOP:n maksuvalmius romahti ja Suomen Pankki otti SKOP:n haltuunsa. Taustalla oli SKOP:n hyvin riskipitoinen strategia, jossa pankki teki sijoituksia ympäri maailmaa Neitsytsaaria myöten ja velkaantui voimakkaasti.
Suomen taloushistoriaan pahimpaan kriisiin liittyviä oikeudenkäyntejä on käyty näihin päiviin asti, ja aineistoja oikeudenkäynteihin on haettu Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistosta Elkasta, jonne on talletettu yli 30 vuoden ajan kestäneen kriisin kaikki dokumentit.
Elka on kansainvälisessäkin mittakaavassa harvinainen yrityshistorian tutkimusarkisto.
– Elkassa on mahdollista tutkia taloushistoriaa keskitetysti, mikä mahdollistaa muun muassa samojen eri toimialojen arkistojen vertailun. Isommissa maissa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joudutaan käyttämään yrityshistorian tutkimuksessa usein toisen käden lähteitä, kertoo arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho.
Pankkien aineistojen lisäksi Elkasta löytyy useimpien Suomen merkittävimpien yritysten historia. Muun muassa Sinebrychoffin, Hackmannin, Koneen ja Nokian sekä jo toimintansa lopettaneiden G.A. Serlachius Oy:n ja Tampellan aineistot löytyvät Elkasta.
– Meiltä löytyy hyvin monenlaista ja -ikäistä materiaalia. Vanhimpia aineistoja ovat esimerkiksi Nikolai Sinebrychoffin saama lupa panimon rakentamista varten vuodelta 1809 ja Suomen ensimmäinen pankkitalletus 1823. Uudempaakin aineistoa löytyy runsaasti, kuten Anttilan kuvastot ja viimeisimmät Alkon Korkki-lehdet, Luoma-aho kuvailee.
Yrityshistorian arkistointi tarkoittaa, että Elkasta löytyy laajasti tietoa niin teollisuuden isojen rakennemuutosten, nousukausien, talouskriisien kuin laman historiasta. Yritysten historia kietoutuu tiiviisti myös paikkakuntien historiaan.
– Esimerkiksi 1990-luvulla lakkautetun Porin Oluttehtaan aineisto on merkittävä tietolähde. Paikkakunnalle oli iso surun paikka, kun tehdas loppui, sanoo tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö Olli Alm.
Arkistossa näkyy myös yritysten fuusiokehitys.
– Yleensä kun yrityksissä tapahtuu fuusioita tai muilta suurempia sisäisiä muutoksia, arkistot tulevat Elkaan. Suomesta on kadonnut aikanaan merkittäviä yrityksiä, ja on toimialoja, joissa tuotanto on siirtynyt lähes kokonaan ulkomaille, mutta dokumentit ovat meillä tallessa. Olemme ottaneet talteen esimerkiksi lakkautettujen paperitehtaiden historiaa, Jarmo Luoma-aho sanoo.
Yritysten historiallisten dokumenttien ohella Elka on aarreaitta myös sukututkijoille. Sukututkijat voivat löytää yritysten papereista kuvamateriaalia ja monia kiinnostavia tarinoita edesmenneen sukulaisen työ- ja elämänhistoriasta.
– Voi sanoa, että meillä säilytetään todella monen suomalaisen työn ja arjen historiaa, Jarmo Luoma-aho sanoo.
Esimerkiksi Finlaysonin ja Tampellan arkistoista löytyy muun muassa työntekijöiden palkkakortteja, asuntoloiden pohjapiirustuksia ja tehtaiden koulujen opintotietoja.
Jos sukulainen on ollut innokas urheilija ja osallistunut työnantajan järjestämiin hiihtokisoihin, tai kuulunut johonkin seuraan tai yhdistykseen, toimijoiden arkistoista voi löytyä kisojen tuloksia ja seuratoiminnan kiemuroita. Paikkakuntien säästöpankkien papereista voi näkyä, mitä pankin asiakkaana ollut edesmennyt sukulainen on tienannut, tai vaikkapa Kemijoen patoaltaiden rakentamiseen liittyvä kuvamateriaalista näkyä padon alle jäänyt vanha sukutila.
– Sukututkijat aloittavat tutkimuksensa usein kirkonkirjoista, mutta jos halutaan laajentaa tutkimuksia, kannattaa olla Elkaan yhteydessä. Kuka tahansa voi tulla paikan päälle käymään, tilata materiaalia tai tehdä tietopyynnön, Olli Alm sanoo.
Arkisto elää aina viiveellä nykyhetkeen verrattuna. Elkassa siirtymä paperimaailmasta digitaaliseen maailmaan on vasta käynnissä. 40 vuotta Mikkelissä toiminut tutkimusarkisto keskittyy nyt digitaaliseen arkistointiin.
– On iso kysymys, saadaanko nykyajasta mitään talteen, kun kaikki on digitaalisena, vai tuleeko digitaalisen maailman musta aukko. Meidän työmme osittain takaa, että dataa säilyy myös tuleville sukupolville, Jarmo Luoma-aho sanoo.
Info: Suomalaisen taloushistorian merkittävä säilyttäjä
- Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka aloitti toimintansa Mikkelissä vuonna 1981. Laitos täyttää toukokuussa 40 vuotta.
- Elka on maamme ainoa yritysten ja elinkeinoelämän asiakirjallisen historian säilyttämiseen erikoistunut laitos. Toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaisen elinkeinoelämän historiatiedon ja -perinteen säilyminen.
- Elka kerää, käsittelee ja asettaa käyttöön yritysten, yksityisten henkilöiden, liittojen ja yhdistysten toiminnassa syntynyttä asiakirja-aineistoa, joka sisältää myös piirustukset, kartat, valokuvat sekä erilaiset ääni- ja kuvatallenteet.
- Elkan yhteydessä toimii myös suomalaisen muotoilun ja suunnittelun erikoisarkisto Designarkisto, joka säilöö myös esineitä.
- Lisätietoja antaa arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho, 044 321 3421, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1