Poikkeuksellinen vuosi 2020 näkyi Turun museoiden toiminnassa monella eri tapaa. Kokonaiskävijämäärät laskivat kautta linjan, sillä lähes kaikki museot joutuivat sulkemaan ovensa maaliskuussa ja uudelleen joulukuussa. Vilkas heinäkuu paikkasi hieman sulkemisista johtuvaa kävijäkatoa. Monet museot ottivat käyttöön uusia tapoja tavoittaa yleisönsä sosiaalisen median ja muiden digitaalisten palvelujen avulla.
Turun taidemuseossa vieraili vuonna 2020 yhteensä 34 638 kävijää, joista 80 % oli maksaneita ja 20 % ilmaiskävijöitä. Kävijämäärä väheni noin 40 % vilkkaaseen edellisvuoteen 2019 verrattuna, jolloin museovieraita tilastoitiin 56 863. Museokortin suosio sen sijaan jatkoi kasvamistaan ja kortin käyttäjät tekivät jo yli puolet (17 612) Turun taidemuseon kaikista käynneistä.
Museonjohtaja Kari Immonen on tyytyväinen haastavan vuoden lukuihin.
- Vaikka museo oli suljettuna koronaepidemian vuoksi kahteen otteeseen yhteensä lähes viiden kuukauden ajan ja ulkomaiset matkailijat puuttuivat lähes kokonaan, näyttelymme houkuttelivat hienosti muina aikoina kotimaisia taiteen ystäviä. Yleisömme otti hyvin koronaohjeistukset vastaan ja museokäynneistä tehtiin yhdessä mahdollisimman turvallisia. Poikkeusajat selvästi myös lisäsivät taiteen kaipuuta ja näyttelyistämme ja digisisällöistämme saatiin paljon kiittävää palautetta, kertoo Kari Immonen.
Immosta ilahduttaa myös se, että keväällä museota hallinnoivan Turun Taideyhdistyksen oli mahdollista jakaa poikkeuksellisen suuri määrä taiteilija-apurahoja helpottamaan taiteilijoiden taloudellista tilannetta.
Epidemiatilanne aiheutti useita muutoksia museon näyttelyaikatauluihin ja useita näyttelyitä jouduttiin siirtämään tuleville vuosille. Alkuvuosi omistettiin museolle lahjoitetun Lars Göran Johnssonin kokoelman esittelylle ja loppuvuosi rakastetun keraamikko Birger Kaipiaisen tuotannolle. Tuoretta kotimaista ja ulkomaista nykytaidetta nähtiin lopulta kuudessa Studio- ja Pimiö-näyttelyssä. Vuoteen mahtui myös uuden kokoelmanäyttelyn Pari sanaa keräämisestä avaaminen. Eniten yleisöä, 17 870 vierailijaa, keräsi elokuun loppuun asti esillä ollut Löytöretkiä - Lars Göran Johnssonin kokoelma. Vuoden loppupuoliskon aikana Birger Kaipiaisen näyttelyssä ehti vierailla 14 347 kävijää ja Emil Nolden näyttelyn viimeiset päivät toivat museoon vuoden 2020 alussa myös 2 421 taiteenystävää.
Poikkeusolojen aikana taidemuseo esitteli näyttelyitään ja arkkitehtuuriaan sosiaalisessa mediassa erilaisten virtuaaliopastusten muodossa. Digiloikkaa jatkettiin loppuvuonna, kun suurin osa taidemuseon opastuksista ja yleisötapahtumista jouduttiin perumaan. Muun muassa etätapahtumina järjestetty Valtasarja onnistui keräämään ruutujen äärelle satoja osallistujia ympäri maan kuuntelemaan ja keskustelemaan ympäristöön ja talouteen liittyvistä aiheista.
Aboa Vetus Ars Nova -museossa vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä 31 612 kävijää, joista maksaneita kävijöitä oli noin 91 % ja ilmaiskävijöitä noin 9 %. Museovierailuista 41 % tehtiin Museokortilla (12 910). Edellisvuonna museossa vieraili yhteensä 59 939 kävijää. Museo oli suljettuna yhteensä neljä ja puoli kuukautta koronapandemian vuoksi.
- Suomen ainoan arkeologisen museon ainutlaatuinen raunioalue on tärkeä kulttuurikohde maassamme. Ulkomaisten matkailijoiden vähyydestä huolimatta museossa vieraili ennätyksellinen määrä ihmisiä heinäkuun aikana. Myös kesän taidenäyttelyt keräsivät kiittävää palautetta. Museovierailujen turvallisuudesta huolehdittiin hyvässä yhteistyössä kävijöiden kanssa, toteaa museonjohtaja Hannele Lehtonen.
Museon nykytaiteen näyttelyissä juhlistettiin keväällä 95-vuotiasta Turun Taiteilijaseuraa. Samaan aikaan Takkahuone-galleriassa nähtiin sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseisen vaikuttava installaatio DOKUMENTTI ja kokoelmanäyttely Ideat näkyviksi avasi faktoja ja triviaa taideteosten taustoilta.
Museon avautuessa koronasulun jälkeen 30.6. avattiin myös uudet taidenäyttelyt: valokuvataiteilija Jorma Purasen laaja yksityisnäyttely Museum Meditations sekä Lilli Haapalan mediainstallaatio Blues. Näissä näyttelyissä myös liki 1 400 kahdeksasluokkalaista taidetestaajaa suoritti leikkimielisen nykytaiteen haasteradan. Marraskuun lopulla avattiin valokuvataiteilija Aapo Huhdan näyttely Vuoden nuori taiteilija 2020 sekä kuvataiteilija Antti Oikarisen piirrossarja Melkein ei mitään. Esillä on myös uusia poimintoja museon taidekokoelmasta.
Yleisökohtaamisten vähentyessä museo toteutti vuoden kuluessa digitaalisia sisältöjä pilke silmäkulmassa. Museovahtimestarin kahvitauko -sarja esitteli museon erilaisia tiloja, joihin yleisö harvemmin pääsee tutustumaan. Minuuttiopastukset puolestaan tarjosivat tiiviitä tietoiskuja arkeologiasta, nykytaiteesta ja museoalueen historiasta. Vuoden aikana museon arkeologisesta kokoelmasta julkaistiin myös joukko 3D-mallinnoksia.
Museo kehitti kokoelmatyötään uudistamalla kokoelmapoliittisen ohjelmansa sekä ottamalla käyttöön uuden kokoelmanhallintaohjelman. Collecten avulla edistettiin kokoelmatyötä maalöytö-, taide- ja valokuvakokoelman parissa.
Vuonna 2020 merikeskus Forum Marinumin museo-, kokous- ja ravintolapalveluita käytti kaikkiaan n. 149 900 asiakasta. Laajan palvelu- ja ohjelmakokonaisuuden käyttöastetta kuvaava luku on edellistä vuotta pienempi (180 506 / 2019) sillä merkittäviä kesäkauden yleisötilaisuuksia jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin. Lisäksi kokoustilojen myynnistä jäi puuttumaan suuret ryhmät lähes koko vuoden ajalta.
Näyttelyissä vieraili 56 933 maksanutta kävijää (68 854 / 2019) joista n. 25 500 ajoittui ennätysvilkkaaseen kesäkauteen 2.6.–31.8. Forum Marinumin näyttelyt pystyttiin pitämään avoinna koko vuoden 2020 loppuun asti, vaikka koronarajoitukset supistivat toimintamahdollisuuksia tuntuvasti. Museokortilla vierailtiin koko vuoden aikana kaikkiaan 15 978 kertaa (13 386 / 2019).
Kevään kiinniolon aikana päänäyttelyn yhteyteen saatiin valmiiksi kokoelmatyötä uudella tavalla esille tuova Katseluvarasto, jossa säilytyksessä olevat laivojen pienoismallit täyttävät tilan näyttävästi lattiasta kattoon asti. Kevään piennäyttelyn äärellä kuvattiin ”Poimintoja poikkeusoloista” -videosarja sosiaaliseen mediaan, sekä kuvattiin uudet videot myös Suomen Joutsenen ja suurimpien sotalaivojen esittelemiseksi. Kesäkuussa tehtiin uusia palvelukokeiluja. Näyttelyt pidettiin avoinna myös juhannuksena, ja matkailuautoilijoille räätälöitiin yöpymismahdollisuus museolippua vastaan.
Kuten monilla muillakin heinäkuu oli yksittäisenä kuukautena ennätysvilkas. Merikeskuksen vetonauloina toimi erityisesti museolaivasto, jonka kärkenä Suomen Joutsen avattiin ennen juhannusta. Tarjonta kasvoi kysynnän mukaisesti myöhemmin avautuneilla tykkivene Karjalalla, miinalaiva Keihässalmella sekä 60. juhlavuottaan viettäneellä museolaiva Boren näyttelyllä. Kokonaisuuteen normaalisti lukeutuva museolaiva Sigyn oli yleisöltä suljettu aluksen kunnostushankkeen vuoksi.
Kuivalla maalla yleisön suosikkina toimi erityisesti Lemmikit laineilla – eläimet merenkulkijoiden seurana -näyttely. Päänäyttelyn yhteydessä lasten merimuseo vahvisti edelleen suosioitaan lapsiperheiden keskuudessa, mikä näkyi pitkin vuotta Forum Marinumin asiakasprofiilissa.
Syyskaudella tehtiin valtakunnallisten vastuumuseoiden välistä yhteistyötä, kun maatalousmuseo Saran näyttely vieraili oheistapahtumineen merikeskuksessa. Korona-aika osaltaan johdatti neuvottelemaan ja lopulta valmistelemaan liittymistä Digimuseo.fi -verkkopalvelukonseptiin, mikä toteutuu vuoden 2021 alkupuolella.
Turun kaupungin omistamissa ja ylläpitämissä museoissa sekä Brinkkalan talossa vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä 291 023 henkilöä (v. 2019: 406 005): Apteekkimuseo ja Qwenselin talo 14 926 (v. 2019: 19 876), Biologinen museo 15 370 (14 114), Brinkkala 7 217 (52 542), Kuralan Kylämäki 105 138 (109 780), Luostarinmäki 30 784 (51 999), Turun linna 92 112 (144 063), WAM 25 476 (43 635).
Museokortin suosio kasvoi kaikissa Museokeskuksen maksullisissa toimipaikoissa. Museokorttilaisia vieraili Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa 4 878 (33 % kokonaiskävijämäärästä / v. 2019 23 %), Biologisessa museossa 3 251 (21 % / 14 %), Luostarinmäellä 5 703 (19 % / 10 %), Turun linnassa 14 175 (15 % / 9 %) ja WAMissa 12 060 (47 % / 34 %), yhteensä 40 067 (22 %).
Turun linnassa avautui kesäkuussa sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin elämäntyötä esittelevä näyttely sekä laaja kokoelmanäyttely Pohjoisessa näyttelyhallissa. Anneli Nygrenin ja taiteilijaryhmä Hyäryllistä retrospektiivit olivat esillä WAMissa, ja syksyllä museossa avattiin kansainvälisesti merkittävän italialaistaiteilija Rosa Barban näyttely. WAMx-tilassa oli esillä Sencer Vardarmanin, Elina Vainion ja Ulrike Mohrin näyttelyt.
Heinäkuussa suosittuja olivat erityisesti Luostarinmäki ja Turun linna, jotka ylittivät viime vuoden heinäkuun kävijämäärän. Elokuussa kävijät pääsivät jälleen osallistumaan museoiden opastetuille kierroksille ja muun muassa 80-vuotisjuhlavuottaan viettävän Luostarinmäen Käsityötaidonpäiville sekä museokorttelin Luostarinmäki Folk! -minifestareille. Valokuvataiteilija ja kirjailija Heikki Willamon Myyttinen matka -valokuvanäyttelyyn pääsi tutustumaan Biologisessa museossa.
- Museoissamme haluttiin sulkukuukausina palvella turkulaisia. Digitaaliset sisällöt tekivät toiminnastamme saavutettavan myös silloin, kun museot olivat auki mutta riskiryhmiin kuuluvat eivät päässeet vierailemaan meillä. Kekseliästä ja kiinnostavaa sisältöä tehtiin sosiaalisen median eri kanaviin. Etenkin Kuralan Kylämäen pehtoori keräsi ison etäyleisön elävän historian kylän sisältöjen ja tarinoiden äärelle, kertoo museopalvelujohtaja Juhani Ruohonen Turun museokeskuksesta.
Merkittävin digitaalisen yleisötyön loikka otettiin Apteekkimuseossa. Museo esiteltiin yhtenä Vuoden museo 2020 -finalistina uudessa Digimuseo.fi-palvelussa, jossa museon näyttely ja interiööri ovat saavutettavissa 360° virtuaaliesittelyinä.
Lisätiedot:
museonjohtaja Kari Immonen, Turun taidemuseo, [email protected], p. 02 2627 099, 044 312 2256
museonjohtaja Hannele Lehtonen, Aboa Vetus Ars Nova, [email protected], p. 0207 181 654
toimitusjohtaja Tapio Maijala, Forum Marinum -säätiö, [email protected], p. 050 342 4500
museopalvelujohtaja Juhani Ruohonen, Turun museokeskus, Turun kaupunki, [email protected], p. 040 350 2782
Hyvä vastaanottaja,
kiitos kiinnostuksestasi Turun museokeskuksen tiedotteita kohtaan.
Sähköpostiosoitteesi on tallennettu Turun kaupungin tiedotteiden jakelulistalle ePressi-tiedotepalveluun. Listassa ei ole muita tietoja kuin sähköpostiosoite ja noudatamme tietojen käsittelyssä EU:n tietosuoja-asetusta. Mikäli kuitenkin haluaisit poistua tiedotteiden jakelulistalta, voit tehdä sen viestin lopussa olevan linkin kautta nyt tai milloin tahansa. Peruutusmahdollisuus on jokaisessa tiedotteessa.
Ystävällisin terveisin,
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1