Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Olivatko suomalaiset viikinkejä?

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Olivatko suomalaiset viikinkejä?

Tiedote.
Julkaistu: 28.04.2015 klo 11:14
Julkaisija: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Uusin tutkimus vastaa: kyllä olivat. Vastaus ei tosin ole aivan näin yksioikoinen. Ensin on pohdittava, mitä tarkoittaa ”olla suomalainen” tai ”olla viikinki” ja miten nämä asiat liittyvät yhteen.

Suomi on tavallisesti kuvattu viikinkiaikaa käsittelevissä tutkimuksissa, tietokirjoissa ja asiaohjelmissa yksinomaan takapajulana skandinaavien idäntien varrella. Suomalaiset ovat olleet lähinnä hajanaisten ryöstöretkien kohteena, ja joissakin mainitaan suomalaisten käymä turkiskauppa. Väitetään myös, että Suomen etelärannikko ja etenkin Ahvenanmaa ovat olleet skandinaavien viikinkikoloniaa.

Itse asiassa Etelä-Suomessa vallitsi 800-1000 varsin yhtenäinen kulttuuri, jolla oli yhteinen kieli ja joka jo erosi merentakaisista naapurikulttuureista.

Viikinkiaika merkitsi kuitenkin myös Suomessa lisääntynyttä liikkumista aivan kuten Skandinaviassakin: maanviljelykseen perustuva, kalmistoja jättänyt asutus levisi Länsi-Suomesta ja Hämeestä kohti sisämaata, Pohjanlahden perukoille sekä Laatokan länsirannalle. Täällä sai puolestaan alkunsa karjalainen kulttuuri, joka alkoi levitä länteen päin. Ahvenanmaalle saapui muuttoaalto Keski-Ruotsista. Valtaosaa Suomea ja Karjalaa asutti kuitenkin eränkäyntiä harjoittava, liikkuvainen väestönosa, josta on muistumia esimerkiksi paikannimissä. Paikannimien perusteella väestönosan voi yhdistää saamelaisten esi-isiin.

Lähi-itään ja Vähään-Aasiaan ulottunut viikinkien idäntie oli myös täkäläinen kauppatie: suomalaiset, karjalaiset ja ahvenanmaalaiset osallistuivat viikinkien idänkauppaan. Lisääntynyt liikkuvuus merkitsi vaikutteiden saamista monilta kulttuureilta. Tiiviistä kansainvälisistä yhteyksistä on paljon jälkiä esimerkiksi arkeologisissa löydöissä, sanastossa ja myyttisissä perinteissä. Erityisesti Ahvenanmaa oli eri kauppareittien risteyskohtana keskeisessä asemassa, ja ahvenanmaalaiset ovat jättäneet jälkiä jopa Pohjois-Venäjän jokireittien varrella sijainneisiin merjalaiskulttuureihin.

Vastailmestyneissä tutkimuksissa Fibula, Fabula, Fact – the Viking Age in Finland ja Viking Age in Åland: Insights into Identity and Remnants of Culture oiotaan virheellisiä käsityksiä viikinkiajan Suomesta. Tutkimuksissa käsitellään Suomen viikinkiaikaa mm. arkeologian, kielitieteen, genetiikan, perinteentutkimuksen, paikannimitutkimuksen, numismatiikan, paleobotaniikan ja ilmastotieteen näkökulmasta.

Kiinnostus viikinkiaikaa kohtaan on kasvanut viime aikoina kaikkialla länsimaissa. Pohjoismaissa viikinkiaikaa kuvaavien museoiden ja näyttelyiden määrä kasvaa. Ison-Britannian tutkimuksessa on tunnustettu pohjoismaalaisten viikinkiaikainen vaikutus saarten kulttuuriin entistä vahvemmaksi. Vuosituhannen vaihteessa Amerikassa vietettiin ensimmäisten valkoihoisten, Grönlannissa asuneiden pohjoismaalaisten mantereelle saapumisen 1000-vuotisjuhlaa, jonka tiimoilta järjestettiin suuri näyttely ja julkaistiin kirja Vikings: the North Atlantic Saga. Nyt on korkea aika liittää Suomikin viikinkien maailmankartalle.

Tervetuloa julkistustilaisuuteen tiistaina 5.5.2015 klo 14.00 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasaliin, Hallituskatu 1, Helsinki.

Julkistetavat tutkimukset:

Nyt julkistettavat kirjat ovat monitieteisen tutkimushankkeen ”Viikinkiaika Suomessa – the Viking Age in Finland” tuloksia ja ne perustuvat hankkeen tutkimusseminaareissa 2011-2012 käytyyn keskusteluun.

Lisätietoja: Joonas Ahola 050 535 8878 / aholajj1@gmail.com

 

____________________________________________________________________________________________________

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu runsaat 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä lähes sata henkeä. www.finlit.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs