Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Museovirasto tutkii mahdollista Hanneke Vromen hylkyä Jussarössä

Museovirasto

Museovirasto tutkii mahdollista Hanneke Vromen hylkyä Jussarössä

Tiedote.
Julkaistu: 06.11.2015 klo 10:33
Julkaisija: Museovirasto

Museovirasto tekee marraskuussa meriarkeologisia kenttätöitä Jussarön eteläpuolella. Tutkimusten tavoitteena on dokumentoida ja ajoittaa hylyn osia, joiden oletetaan kuuluneen vuonna 1468 uponneeseen laivuri Hanneke Vromen alukseen. Museovirasto sai ilmoituksen hylyn löytymisestä keväällä 2015 Vrouw Marian hylyn löytäneeltä Rauno Koivusaarelta. Tarkastusmatkalla sahattavien ajoitusnäytteiden tulokset valmistunevat kevään 2016 aikana. Jos tuloksilla pystytään todistamaan, että hylky on Hanneke Vromen, se olisi merkittävää keskiajan tutkimukselle.  

Museovirasto teki ensimmäisen tarkastusmatkan hylkykohteelle kesäkuussa 2015 yhteistyössä löytäjien kanssa. Myöhemmin hylkyalueen kolme erillistä osaa dokumentoitiin ja tehtiin hylkyalueen kolmiulotteinen malli. Dokumentointityön ja kolmiulotteisen mallin teki Subzone Oy. Hylkyaluetta dokumentoitiin kesällä 2015 myös vapaaehtoisvoimin sukellusseura H2O:n meriarkeologiajaoston avustuksella. Kaikkea kerättyä tietoa hyödynnetään kutkuttavan arvoituksen ratkaisemiseksi: Kuuluvatko löydetyt hylyn osat Itämeren kuuluisampaan keskiaikaiseen haaksirikkoon?

Marraskuun tarkastusmatka tehdään yhteistyössä Subzone Oy:n kanssa. Tavoitteena on ottaa kolmesta eri hylkyosasta yhteensä 12 puunäytettä ajoitettavaksi. Näytteet tutkitaan Tanskassa dendrokronologisella analyysilla, joka perustuu puun vuosittaisten kasvurenkaiden vertailuun. Laivan jäänteiden oletetaan olevan tammea. Alue, jolla hylyn osat sijaitsevat, on altis tuulille ja merenkulun kannalta edelleen vaikea, ja siksi siellä on paljon eri-ikäisten laivanhylkyjen kappaleita. Tämä tekee myös tutkimuksesta haastavaa, sillä usein yhden laivan osat ovat levinneet laajalle alueelle ja sekoittuneet toisten laivojen jäänteisiin. Siksi jokainen rakenneosakokonaisuus pitää tutkia erikseen ja myös ajoittaa analyysein, jotta voidaan varmistaa sen alkuperä ja ajoitus.

Hanneke Vromen hylyn löytyminen olisi todella merkittävä lisä keskiajan tutkimukselle. Suurikokoisia rahtilaivoja ei ole juurikaan säilynyt arkeologisina jäänteinä ja esimerkiksi holkki-tyyppinen alus tunnetaan lähinnä kirjallista lähteistä ja kuvista. Keskiajan kuvalähteitä ovat esimerkiksi sinetit, seinävaatteet ja seinämaalaukset, joissa laivat on kuvattu taiteilijan vapaudella tai tilan sanelemin ehdoin. Suomesta tunnetaan tällä hetkellä alle kymmenen keskiajalle ajoittuvaa laivalöytöä.

Laivuri Hanneke Vromen aluksen haaksirikko oli yksi aikansa suurimmista merionnettomuuksista. Itämerellä oli levotonta lähes koko 1400-luvun ja vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla esimerkiksi tanskalaiset kaapparijoukot aiheuttivat ongelmia kauppa-aluksille. Siksi myös kauppa-alukset saattoivat olla aseistettuja ja asemiehin varustettuja, ja ne purjehtivat pareittain. Myös linnat olivat usein ryöstelyn ja kaappausyritysten kohteina. Strategisesti tärkeitä linnoja ja linnoituksia olivat esimerkiksi Raasepori ja Tallinna. Itämeren alueen kaupankäynnin merkittävä tekijä oli hansaliitto, jolla oli myös puolustuksellinen rooli.

Kaupankäynnin keskus ja hansaliiton syntypaikka oli Lyypekki, josta laivuri Hanneke Vromen alus lähti purjehtimaan kolmen muun laivan kanssa marraskuussa 1468. Kohtalokas merimatka oli ajoitettu myöhään syksyyn tai lähes alkutalveen merirosvojen ja levottomuuksien pelossa. Ilmeisesti tanskalaisia kaappareita pidettiin suurempana uhkana kuin loppusyksyn kovia myrskyjä.

Vaikka päivät olivat lyhyitä ja merireitti karikkoisine vesineen vaarallinen, Hanneke Vromen alus lähti kohti Tallinnaa neljän laivan ryhmässä, joista kahden määräsatama oli Tallinna ja kahden Tukholma. Laivassa oli lähteiden mukaan 180-220 henkilöä ja mittava määrä lastitavaraa, mm. kalliita kankaita, hunajaa, vaatteita, reininguldeneita, koruja ja jopa muutamia suurikokoisia maalauksia.

Aikalaislähteiden mukaan Hanneke Vromen alus upposi Raaseporin edustalle 21.11.1468 yöllä kovassa myrskyssä. Toinen Tallinnaan matkalla olleista aluksista selvisi määräsatamaan, toinen Tukholmaan suunnanneista menetettiin myös. Koska osa matkalaisista selviytyi ja sekä ihmishenkien että omaisuuden menetykset olivat mittavat, onnettomuudesta on paljon kirjallista lähdeaineistoa. Laivan mukana hukkui mm. Raaseporin linnanherran vaimo ja nuori poika.

Lyypekin ja Tallinnan kauppiaat sekä menehtyneiden omaiset vaativat takaisin omaisuuttaan, josta osan oli ottanut haltuunsa Raaseporin linnanherra, osan paikalliset asukkaat, jotka olivat pelastaneet meressä ajelehtivaa tavaraa. Tämän takia Raaseporin linnanherra jopa pidätti paikallisia saaristolaisia. Aikakauden kronikoissa kerrotaan mm. että Lyypekin valtasi suunnaton murhe ja eräässä toisessa lähteessä kerrotaan, että kirjoittaja ei voi kirjoittaa hyviä uutisia, vaan itkun ja kyynelten sekaisia. Menetettyjen ihmishenkien määrä oli merkittävä. Onnettomuus kosketti ihmisiä Saksassa, Tallinnassa ja Ruotsi-Suomessa mm. Tukholmassa ja Raaseporissa.

Menehtyneiden muistoksi pystytettiin Lyypekkiin muistokivi, joka oli vielä 1740-luvulla paikallaan. Ristiä kuvataan silloisen Lyypekin historian tutkijan ja Pyhän Marian kirkon pastorin aikalaiskuvauksessa. Ristissä mainitaan mm. laivurin nimi Henneke Vrame, holkki-alus ja Raaseporin linna. Suomen puolella hukkuneita muistettiin mm. Karjaan kirkossa, johon vaimonsa ja poikansa menettänyt Lauri Akselinpoika Tott lahjoitti votiiviveistoksen. Karjaan kirkossa on edelleen varsin merkittävä keskiaikaisten veistosten kokoelma. Haaksirikkoa koskevia asiakirjoja löytyy mm. Tallinnan arkistoista. Tapahtuma muutti keskiajan merenkulun lainsäädäntöä niin, että purjehduskautta lyhennettiin jotta vastaavilta onnettomuuksilta vältyttäisiin.

Lisätietoja Hanneke Vromen hylyn tutkimuksista:
Tutkija Riikka Alvik, p. 0295 33 6220, riikka.alvik@museovirasto.fi

Lehdistökuvia on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6089

Museovirasto on aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen.

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs