Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Museovirasto avasi Suomen suurimman Kokoelma- ja konservointikeskuksen Vantaalla

Museovirasto

Museovirasto avasi Suomen suurimman Kokoelma- ja konservointikeskuksen Vantaalla

Tiedote.
Julkaistu: 07.06.2016 klo 09:06
Julkaisija: Museovirasto

Museoviraston uusi Kokoelma- ja konservointikeskus Vantaalla on Suomen nykyaikaisin, monipuolisin ja suurin. Siellä suomalaisten yhteistä omaisuutta säilytetään ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla erilaisille materiaaleille soveltuvissa, tarkkaan säädellyissä olosuhteissa. Keskus tarjoaa monipuolisia palveluita museoille ja kaikille muillekin, jotka haluavat varmistaa arvokkaiden kokoelmiensa säilymisen ja hyvän hoidon.

Kokoelma- ja konservointikeskus suunniteltiin ja rakennettiin erittäin nopealla aikataululla noin vuodessa. Tämä oli mahdollista, koska keskus toteutettiin jo olemassa olevaan kiinteistöön, joka soveltuu perusrakenteeltaan hyvin uuteen käyttötarkoitukseen. Senaatti-kiinteistöt on vuokrannut tilat CapMan Real Estate I Ky:n omistamasta entisestä tukkuliikkeen logistiikkakeskuksesta ja vuokrannut ne edelleen Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskuksen käyttöön.

Hyvä ja toimiva kokonaisuus sekä vaativat tekniset järjestelmät ja monimuotoiset erityisvaatimukset edellyttivät suunnittelulta paljon. Myös käyttäjät olivat mukana suunnittelussa alusta alkaen ja pääsivät vaikuttamaan ratkaisuihin.

Moderneja säilytysjärjestelmiä ja hallittuja olosuhteita

Kokoelma- ja konservointikeskus on monella tavalla mitattuna Suomen suurin. Sen pinta-ala on 16 000 m2, kun esimerkiksi Museoviraston keskusvarasto Orimattilassa on 9600 m2. Hyllymetrejä on Kuvakokoelmien Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmien säilytystilassa noin 12 000 m. Muissa säilytystiloissa on sähköisissä siirtohyllyissä hyllytasoja ensimmäisessä toteutusvaiheessa noin 8000 m ja kuormalavahyllyissä tilaa noin 5000 m.

Erilailla olosuhdehallittuja työ- ja säilytystiloja keskuksessa on kaikkiaan 14. Konservoinnin työtiloissa on omat tilansa esine-, taide-, huonekalu-, tekstiili- ja paperikonservointiin sekä useita monikäyttötiloja. Myös pakastinkapasiteettia on runsaasti tuhohyönteistorjunnan tarpeisiin. Työtilojen suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon työskentelymukavuus ja työturvallisuus. Ääntä tuottavat, pitkäkestoiset työvaiheet kuten paineilmapuhallus on äänieristetty muusta työtilasta.

Säilytystilat täyttävät yhdeksän eri olosuhdevaatimusta: orgaaninen materiaali, epäorgaaninen materiaali, turkis- / nahkasäilytys, Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmien kortistot, niteet ja oheisaineisto, valokuvanegatiivit ja vedokset sekä filmit / negatiivit (etikoituneille ja asetaattinegatiiveille, värinegatiiveille, nitraattinegatiiveille, pahoin vaurioituneelle filmiaineistolle) ja negatiivien temperointi. Konservointia odottaville esineille on eri materiaaleille soveltuvat omat säilytystilansa, mm. kylmiöt ja pakastustilat vettyneille merestä tai maasta nostetuille puuesineille.

Kokoelma- ja konservointikeskuksessa on monenlaisia erityislaitteita ja tekniikkaa, jota ei ole missään muualla Suomessa ja jotka on räätälöity varta vasten konservoinnin tarpeisiin. Viisi metriä pitkä tyhjiöpakastekuivain keskukseen saadaan loppuvuodesta. Orgaanisen materiaalin käsittelyyn suunnitellun laitteen avulla on mahdollista konservoida tehokkaasti ja laadukkaasti esimerkiksi suuria määriä arkeologisia puulöytöjä tai vaikka isoja hylynosia. Korkean varaston (11 m) varastoautomaatti mahdollistaa työergonomisesti hyvän esineiden käsittelykorkeuden ja tehokkaan tilankäytön. Röntgenhuone on tilava (20 m2), ja digitaalinen röntgenlaite on tehokas väline museoesineiden tutkimukseen. Tutkimusedellytyksiä ja materiaalianalyyseja parantavat myös mm. uudet röntgenfluoresenssi (XRF) ja FTIR -laitteet sekä lukuisat mikroskoopit.  

Keskuksessa voidaan periaatteessa konservoida melkein mitä tahansa pienestä nukkekodin kahvikupista kokonaiseen hevoskärryyn. Monipuolista laitteistoa käyttää monipuolinen konservaattorikaarti, joilla on kattavaa osaamista ja vankka kokemus eri materiaalien konservoinnista ja konservaattorin työstä osana näyttelytoimintaa ja muita museoprosesseja.
 
Esineiden muutto alkoi toukokuussa ja kestää vuosia

Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskukseen Vantaalla sijoitetaan väliaikaisissa varastoissa eri puolilla eteläistä Suomea säilytetyt Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvat esineet ja osa täpötäydessä keskusvarastossa Orimattilassa sijaitsevista kokoelmista, mm. yleisetnografiset eli Euroopan ulkopuoliset kokoelmat sekä vastaisuudessa kaikkien kokoelmien uushankinnat. Keskusvarasto tulee vielä pitkään olemaan edelleen Kansallismuseon kokoelmien pääsäilytystila. Vantaalle sijoitetaan myös arkeologisia maalöytöjä sekä Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmat, joissa on 7,5 miljoonaa lehtikuvaa.

Museoesineiden siirto Kokoelma- ja konservointikeskukseen aloitettiin toukokuun toisella viikolla. Sinne on jo siirretty satoja esineitä, mutta niitä ei ole vielä sijoitettu varsinaisille säilytyssijoilleen, koska hyllyjen pystytys on kesken. Hyllystöjä rakennetaan parhaillaan ja ne ovat valmiit heinäkuussa. Ensimmäisenä Vantaalle on siirretty suljettujen kartanomuseoiden (Pukkila, Anjala, Rapola) esineistöä ja Merimuseon kokoelmia, joita on säilytetty väliaikaisissa varastotiloissa. Seuraavaksi keskukseen siirretään Pitäjänmäeltä Suomen Lähetysmuseon kokoelmat.

Esineet tuodaan keskukseen hyvin hallitusti. Kuljetusauto ajaa rakennuksen sisälle lastauslaituritilaan, jossa lasti puretaan valvotuissa olosuhteissa. Lasti inventoidaan, sisältö kirjataan ja aineisto ryhmitellään tarvittavien toimenpiteiden mukaan mm. karanteeni, pakastus ja puhdistus. Vastaanottotoimenpiteiden jälkeen esineistö siirtyy joko jatkokäsittely- (luettelointi, valokuvaus), säilytys- tai konservointitiloihin.

Ensimmäisenä keskukseen tuotiin ja vietiin pakastukseen Anjalan ja Pukkilan kartanomuseoissa olleita tuoleja. Kaikki orgaaniset materiaalit pakastetaan mahdollisten tuhohyönteisten torjumiseksi. Esineet ovat 34 asteen pakkasessa viikon. Pakastuksesta esineet siirretään välivarastoon odottamaan päätevarastopaikkaa.

Esimerkkejä Kokoelmakeskukseen jo tuoduista epäorgaanisista esineistä ovat kartanomuseoiden kaakelit ja Anjalan kartanomuseon kipsiveistokset. Lisäksi sinne on tuotu mm. kupariastioita, öljylamppuja ja kynttilänjalkoja. Merimuseon kokoelmista on tuotu mm. venemoottorikokoelma, jossa on noin 50 moottoria, kuusi veden alta löydettyä tykkiä sekä Merenkulkulaitoksen kokoelmien koneita ja laitteita.

Vaativia muutettavia ovat suurikokoiset ja usein myös painavat esineet, esimerkiksi ajokalut, veneet, tykit ja huonekalut, kaapit, sohvat jne. Merimuseon kokoelmien tykeistä painavimmat voivat painaa jopa 2000 kiloa. Kaikkien esineiden siirtotoimenpiteiden reitit, käytettävät apuvälineet ja tarvittavat henkilöresurssit on valmisteltava hyvin. Esineitä siirretään varoen ja jokainen siirto kirjataan esineittäin sekä lähtö- että saapumispäässä.

Nyt filmikauden lehtikuvakokoelmat saadaan pysyvästi talteen

Kokoelmakeskuksessa säilytetään pysyvästi Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmia. Jatkossa sinne on tarkoitus siirtää myös Kuvakokoelmien muiden kokoelmien aineistoja kuten huonokuntoisia negatiiveja. Keskuksen monipuoliset kylmiötilat antavat niiden pitkäaikaissäilytykseen nykyistä paremmat mahdollisuudet. Keskuksessa on erilliset säilytystilat paperipohjaiselle aineistolle, kuten valokuvavedoksille, kortistoille ja niteille, sekä filmiaineistoille. Kylmiöissä on omat tilansa nitraatti-, asetaatti- ja värinegoille. Myös pahasti etikoituneet, etikkasyndroomaa levittävät huonokuntoisimmat aineistot voidaan sijoittaa erilliseen niille varattuun kylmiöön. Etikkasyndroomaa voidaan hidastaa kylmäsäilytyksellä.

JOKA:n kokoelmissa herkimpiä kuva-aineistoja ovat lasinegatiivit ja 1950-luvun laakanegatiivit. Kuvakokoelmien vanhemmissa kokoelmissa on runsaasti herkkiä nitraattinegatiiveja, jotka ovat kemiallisesti erittäin vaativia.

Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmatiloissa on myös kartuntavaraa filmikauden lehtikuvakokoelmien keskeisen osan pelastamiseen. Museoviraston uusi Kokoelma- ja konservointikeskus on ratkaissut käytännössä lehtikuvan kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilytyksen. Samalla on taattu riittävä lisätila Museoviraston Kuvakokoelmien kaikelle kartunnalle.

Laaja palveluvalikoima on herättänyt kiinnostusta

Kokoelma- ja konservointikeskuksessa työskentelee parikymmentä vakituista työntekijää, konservaattoreita sekä esine- ja kuvakokoelmien henkilökuntaa. Siellä työskentelee myös muuttoprojektin ja digitointiprojektien määräaikaista henkilökuntaa.  

Museoviraston uusi Kokoelma- ja konservointikeskus tarjoaa kokoelmien hoito- ja säilytyspalveluita myös muille museoille ja kaikille muillekin, jotka haluavat varmistaa ”aarteidensa” säilymisen ja hyvän hoidon. Se tarjoaa suurimman määrän erilaisia olosuhdetiloja ja säilytysjärjestelmiä. Erittäin laaja palveluvalikoima sisältää säilytyspalvelut eri olosuhteissa ja hyllyjärjestelmissä, kokoelmien vastaanotto- ja logistiikkapalvelut, konservointipalvelut, kuntotarkastukset, valokuvauspalvelut sekä erilaisia työskentelytiloja (mm. tutkiminen ja valokuvaus). Konservointipalvelut ovat Suomessa ainutlaatuiset. Esimerkiksi suuren pakastekuivaimen mahdollistavia palveluita oli tätä ennen saatavissa vain ulkomailta.

Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskukseen on myös hyvät yhteydet. Keskus on herättänyt kiinnostusta ja neuvotteluja onkin jo aloitettu useamman museon ja säätiön kanssa.

Lehdistökuvia on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa
http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6193

Lisätietoja:

Kokoelma- ja konservointikeskuksen merkitys Museovirastolle ja Kansallismuseolle:
pääjohtaja Juhani Kostet, Museovirasto, puh. 0295 33 6001, juhani.kostet@museovirasto.fi
ylijohtaja Elina Anttila, Kansallismuseo, puh. 0295 33 6131, elina.anttila@kansallismuseo.fi

Toiminta ja palvelutarjonta:
johtaja Eija-Maija Kotilainen, Kansallismuseo, Kokoelmat, puh. 0295 33 6431,
eija-maija.kotilainen@kansallismuseo.fi
yli-intendentti Kaija Steiner-Kiljunen, Kokoelmakeskus, puh. 0295 33 6401,
kaija.steiner-kiljunen@kansallismuseo.fi
intendentti Eero Ehanti, Konservointi, puh. 0295 33 6139, eero.ehanti@kansallismuseo.fi
yli-intendentti Ismo Malinen, Kuvakokoelmat, puh. 0295 33 6382, ismo.malinen@museovirasto.fi
intendentti Inkamaija Iitiä, Kuvakokoelmat / JOKA, puh. 0295 33 6125, inkamaija.iitia@musevirasto.fi

Suunnittelu ja rakentaminen:
yli-intendentti Ilari Kurri, Museovirasto, puh. 0295 33 6231, ilari.kurri@museovirasto.fi
käyttöpäällikkö Tomi Nikander, Kansallismuseo, puh. 0295 33 6333, tomi.nikander@kansallismuseo.fi
kiinteistöpäällikkö Erno Nolvi, Museovirasto, puh. 0295 33 6196, erno.nolvi@museovirasto.fi
asiakaspäällikkö Susanne Backas, Senaatti-kiinteistöt, puh. 040 628 1180, susanne.backas@senaatti.fi
partneri Kalle Myllymäki, CapMan Real Estate Oy, puh. 050 356 6940, kalle.myllymaki@capman.com
konsultti Jorma Konsti, Realprojekti Oy, puh. 0500 405 986, jorma.konsti@realprojekti.fi
projektipäällikkö Pasi Siikaluoma, Jatke Oy, puh. 040 743 9793, pasi.siikaluoma@jatke.fi

Museovirasto on aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs