Rovaniemen Teatteri on ollut otsikoissa kuluneella kaudella. Haastattelujen antajat ja kirjoitusten tekijät ovat keksineet teatterille kehittämisen kohteita valitettavan vajavaisilla taustatiedoilla.
Yhtenä aiheena on ollut organisaation uudistaminen. Teatterimme nykymuotoinen organisaatio on aloittanut 2015. Johtajuus on jaettu taiteelliseen ja hallinnolliseen sekä prosessit, toimenkuvaukset ja toimintamallit ovat uudistuneet. Työ on yhteistyötä yhteisen päämäärän eteen. Paikoin kehittäminen on edistynyt isoin harppauksin, paikoin harkiten askel askeleelta. Suunta on oikea, kun tarkastelee tuloksia. On löytynyt hyviä tapoja toimia, tasapainoa taiteen ja talouden välillä. Työnsarkaa riittää edelleen, kuten pitääkin. Toimintaa kehitetään katse suunnattuna eteenpäin taide ja ennen kaikkea asiakas keskiössä.
Toisena aiheena on ollut tulos. Teatterimme tulos on plussalla reilut sata tuhatta vuodelta 2017. Tuloksen takana ovat onnistuneet tuotannot, oma tulonhankinta, toiminnan kehittäminen ja säästöt. Viimeisen kahden vuoden aikana teatterissamme on nähty 2000-luvun menestyneimmät näytelmät. Esikoinen sai 7635 katsojaa, Joulutarina 10348 katsojaa sekä Nätti-Jussi 8933 katsojaa ja 79 % täyttöasteen. Tälläkin hetkellä saleissa pyörivät menestysnäytelmät ja Alueteatterikiertue vie pienempiä esityksiä ympäri maakuntaa. Kevään ennuste näyttää valoisalta.
Kolmantena aiheena on ollut työyhteisö. Rovaniemen Teatterin työllistämisvaikutus on 51 henkilötyövuotta. Vierailijat mukaan lukien vuoden aikana palkkaa nauttii 121 henkilöä. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä Tanssiteatteri Rimpparemmin kanssa. Teatterissa on hyvä tekemisen meininki, henkilökunta on koulutettua ja sitoutunutta, työtänsä rautaisella ammattitaidolla ja innolla tekevää. Työntekijät ovat lojaaleja työnantajalleen ja ymmärtävät, kenelle esityksiä tehdään.
Neljäntenä aiheena ovat olleet avustukset. Rovaniemen kaupungin toiminta-avustus henkilötyövuotta ja katsojaa kohti on pienin verrattuna keskisuuriin teattereihin. Avustusta on leikattu 15 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Pääsy samalle lähtöviivalle toisten teattereiden kanssa edellyttäisi toiminta-avustuksen nostoa 215.000 eurolla vuodessa. Summa on 0,06 % kaupungin talousarviosta.
Viidentenä aiheena on ollut Lappia-talo. Rovaniemen kaupunki on tehnyt merkittävän investoinnin rakentaessaan ja peruskorjatessaan Lappia-talon. Teatterilaiset ovat ylpeitä kauniista talosta, mutta onnistuisivat tekemään teatteria muuallakin. Arvokiinteistön kulut ovat vertailussa huimat. Seinäjoella Alvarin teatteritalon vuokra on 47 % Lappia-talon vuokrasta, Jyväskylässä 89 %.
Teatteri tuottaa palveluita ja hyvinvointia rovaniemeläisille ja lappilaisille sekä elinvoimaa ja kiinnostavuutta paikkakunnalleen. Toivon päättäjille viisautta pitää huolta omasta teatterista ja sen tekijöistä. Työyhteisömme on ulkoapäin tulleista, aiheettomiksi todetuista syyllistämisistä huolimatta jaksanut tehdä työtänsä. He ansaitsevat kiitoksen.
Sari Alatalo, hallintojohtaja, Rovaniemen Teatteri-Lapin Alueteatteri
Rovaniemen Teatteri–Lapin Alueteatteri tarjoaa laajan valikoiman esityksiä erikoisuutenaan paikallisuus. Sen toimintaa ylläpitää Lapin Alueteatteriyhdistys, jonka jäseninä on 14 Lapin kuntaa. Katsojilla on vuosittain valittavanaan lähes 300 näytöstä lasten- ja musiikkiteatteria, klassikoita ja uutuuksia, komediaa ja draamaa. Monet niistä pohjautuvat lappilaisten kirjailijoiden teoksiin tai alueellisiin aiheisiin.
Rovaniemen Teatterin koti on Alvar Aallon Lappia-talo. Teatterin esityksiä pääsee näkemään talon kolmen näyttämön lisäksi alueteatterin tuomina Lapin kunnissa. Suomen pohjoisimmasta ammattiteatterista saa myös puitteet tilaisuuksien järjestämiseen, koulutusta työyhteisöille sekä työpajoja aikuisille, lapsille ja nuorille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1