Italialaisesta Fondazione Giancarlo Ligabuen kokoelmasta nähdään liki 200 harvinaista prekolumbiaanista esinettä 4000 vuoden ajanjaksolta, n. 2500 eaa.–1500 jaa. Maailma, jota ei ollut -näyttely on esillä Kansallismuseossa 18.10.2019-15.3.2020.
1400-luvun lopulla Eurooppaa ravisteli merkittävä löytö: "Intia", kokonainen uusi maailma, jonne genovalaissyntyinen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus saapui vuonna 1492. Kolumbus uskoi kuolemaansa asti löytäneensä merireitin Intiaan eikä tiennyt kohdanneensa uutta mannerta.
Uuden mantereen löytyminen mullisti eurooppalaisten maailmankuvaa monin tavoin. ”Uusi maailma” on kuitenkin käsitteenä Eurooppa-keskeinen, sillä korkeakulttuurit olivat kukoistaneet Amerikan mantereella jo tuhansia vuosia ennen väkivaltaista kohtaamistaan eurooppalaisten kanssa. Koillis-Aasiasta Beringin salmen kautta saapuneet ihmiset olivat asuttaneet maanosan jo 15 000 vuotta sitten, tai jopa aiemmin.
Uudesta maailmasta tuotiin Eurooppaan ensin muutamia kultaesineitä, hedelmäpuita ja tupakkaa – sekä myös alkuperäisväestön edustajia eurooppalaisten hämmästeltäväksi. Brysselissä taidemaalari Albrecht Dürer oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista, joka näki asteekki-hallitsija Montezuman löytöretkeilijä Hernán Cortésille lahjoittamia kultaesineitä. Dürer kirjoitti vuonna 1520: "Jotkut esineet osoittavat ainutlaatuista taidokkuutta; olen hämmästynyt näiden kaukana olevien asukkaiden omalaatuisuudesta ja kekseliäisyydestä.”
Kansallismuseossa 18.10. avautuvassa näyttelyssä esillä olevien liki 200 esineen joukossa on sapoteekkien uurnia, asteekkien veistoksia, mayojen keramiikkaa, Perun Nazca-alueen maljakoita ja tekstiilejä sekä Andien Moche-kulttuurin kultaisia esineitä.
Italialaisen paleontologin, tutkijan ja poliitikon Giancarlo Ligabuen (1931–2015) perustama, ja hänen poikansa Inti Ligabuen johtama säätiö on kerännyt monipuolisen arkeologisen kokoelman Latinalaisen Amerikan kulttuureista. Viidenkymmenen vuoden ajan karttunut kokoelma on yksi tärkeimmistä esikolumbiaanisista kokoelmista Italiassa, ja Helsingin näyttelyn myötä yleisöllä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua siihen Italian ulkopuolella.
”On lähes mahdotonta kuvitella, miltä tuon rinnakkaistodellisuuden löytäminen reilut viisisataa vuotta sitten on tuntunut. Tänä päivänä kuulemme päivittäin, mitä maapallon toisella puolella tapahtuu. Silti olemme edelleen usein kykenemättömiä ymmärtämään meille vieraita kulttuureita. Huomaamattammekin tulkitsemme niitä oman maailmankuvamme kautta. Toivon, että näyttely herättää ajattelemaan myös omaa suhdettamme toisiin todellisuuksiin”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.
Kansallismuseo järjestää näyttelyn yhteistyössä StArt s.r.l:n ja Fondazione Giancarlo Ligabuen kanssa. Näyttelyn kuraattorit ovat Dr. André Delpuech ja Dr. Jacques Blazy.
Pressikuvat
Kutsu 17.10. järjestettävään lehdistötilaisuuteen lähetetään erikseen.
Lisätietoja:
näyttelypäällikkö Minerva Keltanen, [email protected], puh. 0295 336 463
ylijohtaja Elina Anttila, [email protected], puh. 0295 33 6131
KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo on avoinna ti-su klo 11–18, ke klo 11–20
www.kansallismuseo.fi
Näyttelyn yleisöohjelma (tarkentuu)
Koululaisopastuksilla tutustutaan löytöretkiä edeltäviin kulttuureihin ja globaalin maailman syntyyn moniaistisesti ja toiminnallisesti. Aikuisopastukset tarjoavat mielenkiintoisia kurkistuksia muinaisten kulttuureiden tapoihin ja esineiden käyttötarkoituksiin. Näyttelykokemusta syventää ja opetuksen tukena toimii kattava tietopaketti, joka on ladattavissa verkkosivulta.
Yleisöluentosarja
Kiehtovia kurkistuksia näyttelyn maailmaan, aiheina mm. suklaan historia, muinaisten korkeakulttuureiden salat ja löytöretkien aloittama globaalin maailman synty 500 vuotta sitten.
Luennot kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 18, museon pääsylipun hinnalla. Puhujina Latinalaisen Amerikan tutkimuksen huippuasiantuntijat, dosentit Harri Kettunen ja Antti Korpisaari.
30.10. Löytöretkistä globalisaatioon
Kettunen ja Korpisaari
27.11. Suklaata ja perunaa
Kettunen
29.1. Arkeologit vuorilla ja viidakossa
Kettunen ja Korpisaari
26.2. Imperiumit ilman rahaa ja rautaa
Kettunen ja Korpisaari
Seminaari: Pieni kieli, suuri maailma
31.10. Klo 15-18
Maailman uhanalaisista kielistä keskustelemassa mm. ma. professori Janne Saarikivi ja tutkija Olga Karlova, puhetta moderoi kulttuuritoimittaja Kirsikka Moring. Seminaarin avaa kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro. YK on omistanut vuoden 2019 alkuperäiskansojen kielten teemavuodeksi. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä M.A. Castrénin seuran kanssa. Kansallismuseon auditorio, ilmainen sisäänpääsy.
Yleisötapahtuma: Dia de Muertos – Kuolleiden päivä
2.11.
Kuolleiden päivä on elämäniloinen jälleennäkemisen juhla, ja sitä juhlitaan etenkin Meksikossa, tänä päivänä juhlinta on levinnyt ympäri maailmaa. Kuolleiden päivänä kunnioitetaan ja muistetaan menehtyneitä läheisiä ja heidän sielunsa toivotetaan tervetulleiksi elävien joukkoon juhlimaan ja nauttimaan. Kuolleiden päivän juhlintaan liittyy vainajalle pystytetty muistopöytä, jota koristellaan kukilla, kynttilöillä, ruoalla ja vainajan lempiesineillä.
Makuja maailmasta, jota ei ollut! Kansallismuseon ravintolassa
10.11. alkaen
Koe makuja maailmasta, jota ei ollut! Keski- ja Etelä-Amerikan maiden parhaat kokit ja Kansallismuseon ravintola kutsuvat sinut ainutlaatuiseen brunssisarjaamme. Jokainen vieraskokki kuratoi eksklusiivisen, kulttuurinsa perinteistä ammentavan menun.
Sarja alkaa isänpäivänä, sunnuntaina 10.11.2019, ja toistuu näyttelykauden aikana.
Hiihtolomaviikot (helmikuussa)
Museossa seikkaillaan löytöretkeilijöiden jäljillä ja perehdytään Maailma, jota ei ollut -näyttelyyn ja muinaisiin kulttuureihin. Non-stop-työpajoja.
LIITTEET
Hautausnaamio Lambayeque-kulttuuri, Peru, 1200 jaa. kullattu kupari. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue
Monivärinen kolmijalkainen lautanen, jossa kuvattuna neljä Pawahtun-jumalaa istuvan nuoren ylimyksen ympärillä. Mayakulttuuri, Guatemala. Klassisen kauden myöhäisvaihe, 600–800 jaa. Keramiikka. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue
Ihmishahmoinen pienoisveistos, Mezcalan kulttuuri, Guerreron osavaltio, Meksiko, Esiklassisen kauden myöhäisvaihe, 300–100 eaa. Dioriitti. Kuva: Fondazione Giancarlo Ligabue
Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Valtakunnallisen kulttuurihistorian museon yleisökohteisiin kuuluvat Kansallismuseon lisäksi Seurasaari, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna, ja museon kokoelmiin kuuluu noin puoli miljoonaa esinettä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1