Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Lottien perintö elää yhä suomalaisessa ruokailukulttuurissa

Lottamuseo

Lottien perintö elää yhä suomalaisessa ruokailukulttuurissa

Tiedote.
Julkaistu: 30.11.2015 klo 11:15
Julkaisija: Lottamuseo

Lottamuseon uusi verkkotuotanto Lottajärjestön rajatoimistosta Työmaahuolloksi http://www.lottamuseo.fi/tyomaahuolto-peli/ kertoo, kuinka lottaperintö on siirtynyt sukupolvelta toiselle, vaikka itse järjestö lakkautettiinkin välirauhansopimuksen nojalla syksyllä 1944. Moniko meistä tulee ajatelleeksi lounastaessaan Amican ruokalassa, että Amica on kehittynyt lottien 1940-luvulla perustamasta Työmaahuollosta.

Itsenäisyyspäivän alla muistellaan aikaisempien sukupolvien työtä ja kunnioitetaan sotiemme veteraaneja. Lottajärjestö toimi aktiivisesti koko sota-ajan, vuosien 1939-1945 välisenä aikana, avustaen niin kotirintamalla siviilejä kuin sotatoimialueella armeijaa.

Lottajärjestön suurin jaosto oli muonitusjaosto, jonka puitteissa hoidettiin moninaisia tehtäviä aina joukkoruokailusta lottakanttiineihin. Muonitusjaoston toimintaa organisoi Lottajärjestön keskusjohtokunnan rajatoimisto, jolle oli keskitetty hallinnolliset tehtävät ja lottatyövoiman välittäminen sinne, missä sitä kulloinkin tarvittiin.

Jatkosodan päätyttyä työ Lottajärjestössä jatkui kiireisenä.  Aselepo ei vaikuttanut heti Lotta Svärd -järjestön toimintaan, kenttälotat pysyivät palveluspaikoissaan ja kotialueen lotat keskittyivät siirtoväen ja sotainvalidien auttamiseen.

Välirauhan solmimisen jälkeen Lottajärjestön yksi suurimmista huolenaiheista oli komennukselta vapautuvista lotista huolehtiminen. Tätä tarkoitusta varten perustettiin marraskuun alussa 1944 Työmaahuolto ry. Yhdistyksen tehtäväksi määriteltiin komennukselta vapautuvista lotista huolehtiminen ja Pohjois-Suomen jälleenrakennustyömaiden muonittaminen. Työmaahuolto ry:n perustamiskirjan allekirjoittivat rajatoimistossa aktiivisesti lottatyössä toimineet naiset. Samat henkilöt valittiin myös yhdistyksen johtokuntaan.

Yhdistyksen toiminnan käynnistämisen mahdollistivat Lotta Svärd -keskusjohtokunnan alaiselta rajatoimistolta ja myöhemmin selvitystoimistolta hankittu muonituskalusto sekä ruoka- ja tarvikevarastot. Näin Lottajärjestön rajatoimistosta syntyi Työmaahuolto, joka vaikutti vuosikymmeniä suomalaisen työpaikkaruokailun kehittymiseen.

Työmaahuolto ry:n toiminta siirrettiin saman nimiselle osakeyhtiölle keväällä 1945. Toiminta-alueena oli koko Suomi mutta eniten ruokailijoita oli Rovaniemen alueella.

Vuosien saatossa Työmaahuollon toiminta laajeni ja sen toiminnan piiriin sisällytettiin ennakkoluulottomasti uusia toimintamuotoja.  Yksi tärkeistä toimintamuodoista oli suurmuonitusten järjestäminen, joista merkittävin oli osallistuminen Helsingin vuoden 1952 olympialaisten muonituksen järjestämiseen. Ruokapalvelu -toiminta aloitettiin syksyllä 1962. Ruokapalvelussa valmistettu ruoka toimitettiin jakelupaikkoihin, pääasiassa kouluihin ja liikelaitoksiin, joihin ei ollut mahdollisuutta sijoittaa omia valmistuskeittiöitä.

Ruokapalveluiden keskittämistä varten rakennettiin Vantaan tuotantolaitos 1970-luvulla. Tuotantolaitos oli yksikkö, jonne kaikki Työmaahuollontyöpaikkaruokailuun liittyvät palvelut keskitettiin: raaka-aineen hankinta ja säilytys,ruokalistojen laatiminen sekä aterioiden valmistus. Palveluun kuului myös aterioiden jakelu. Asiakkaina olivat mm. yritysten työpaikkaravintolat, koulut, oppilaitokset ja lentokoneiden cateringpalvelu.

Työmaahuollon ja sen tytäryhtiöiden myymistä ryhdyttiin suunnittelemaan koska rahaa haluttiin kanavoida Suomen Naisten Huoltosäätiön alkuperäiseen tarkoitukseen: sodan johdosta kärsimään joutuneiden huoltamiseen ja avustamiseen.

Vuonna 1978 Työmaahuolto tytäryhtiöineen myytiin Oy Fazer Catering Ab:lle ja pian tämän jälkeen Fazer myi Vantaan tuotantolaitoksen eteenpäin Helsingin kaupungille koska Fazer ei tarvinnut tuotantolaitosta, olihan sillä jo omat tehtaansa, Fazer halusi ainoastaan työpaikkaruokaloiden ketjun, johon kuului lähes 200 toimipistettä.

Vuonna 1988 Fazer Catering osti Ruotsin toiseksi suurimman henkilöstöravintolayrityksen Scandic Restaurant Ab:n. Yrityskaupan myötä Fazer Catering vaihtoi nimensä Amicaksi.  Amican toimintaa laajennettiin määrätietoisesti muun muassa yrityskaupoilla. 1990-luvun lopulla Amicalla oli yli 800 henkilöstöravintolaa ja se työllisti noin 3 500 työntekijää.

Kuvat Lottamuseon kokoelmat. Kuva 1: Lottajärjestön rajatoimiston varasto Viipurissa. Kuva 2: Työmaahuollon keittiö on sijoitettu junavaunuun Lapin jälleenrakennustyömaalla vuonna 1945.

Liitetiedostot

Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo, joka tallentaa lottien historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Museota ylläpitää Lotta Svärd Säätiö. Lottamuseo avattiin yleisölle vuonna 1996.

Lisätietoja:
 
Käyntiosoite:
Rantatie 39, Syväranta
04310 Tuusula
Museo p. 09 274 1077
sähköposti: info@lottamuseo.fi

www.lottamuseo.fi

www.facebook.com/lottamuseo

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs