Mitä Hertta Kuusinen teki Stalinin työhuoneessa keskiyöllä tammikuussa 1945? Miksi suomalaiset katsojat näkivät Harlinin ja Selinin elokuvan leikkaamattoman version vasta 20 vuotta ensi-illan jälkeen? Miten Neuvostoliitosta, verivihollisesta, tehtiin jatkosodan päätyttyä Suomen ystävä?
Leena Sharman uutuuskirja Ikuiset ystävät kertaa Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteiden kiinnostavimmat vaiheet välirauhasta 1990-luvun kynnykselle. Teos kokoaa kuuden vuosikymmenen kokemukset yksiin kansiin: suomalaistaiteilijoiden kostean värikkäät vierailut itäisessä naapurimaassamme, Suomi–Neuvostoliitto-seuran dominoivat kulttuurisuhteet, ystävyyskultin syntymisen, taistolaisuuden nousun ja suomettumiset hullut vuodet 1970-luvulla.
”Puna-armeijan kuoro matkusti Suomeen lähes yhtä aikaa ensimmäisen neuvostoliittolaisen kulttuurivaltuuskunnan kanssa. […] Jatkosodan päättymisestä oli kulunut neljä kuukautta ja 21 päivää. Välirauhansopimus oli allekirjoitettu 19.9.1944. Vihollinen oli nyt ystävä. Propagandakuvasto heitti häränpyllyä. […] Sodan jälkeen neuvostovastaista – tai sellaiseksi tulkittua – kirjallisuutta poistettiin kirjastoista, oppikirjoja tarkastettiin, Hakkapeliitta-lehti lakkautettiin ja Suomi–Neuvostoliitto-Seuralle järjestettiin Yleisradiosta omaa ohjelma-aikaa. Neuvostokulttuuri vyöryi rajan yli Suomeen torvet soiden ja punaliput liehuen.”
”Suomalaiset keksivät termin ”mikrofoniystävyys” kuvaamaan suomalaisten ja neuvostoliittolaisten ystävyyssuhteiden todellista luonnetta. Useimpien ystävyystapahtumien keskeinen ohjelmanumero oli tuntikausia jatkunut liturginen esitelmöinti Suomen ja Neuvostoliiton ystävyydestä ja avunannosta, liennytyksestä, Neuvostotalouden saavutuksista, Leninin puheista, Kekkosen puheista…”
”Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden puhdasoppiset vaalijat olivat saaneet monia voittoja sotia seuranneina vuosikymmeninä. Yleisradio oli kuohittu, kirjakaupat ja kirjastot puhdistettu, elokuvia sensuroitu, historian tulkinnat asetettu suurennuslasin alle. Taistolaisopiskelijat lähtivät 1970-luvulla ristiretkelle yliopistojen opetussisältöjä vastaan. […] Musta kirja listasi 72 esimerkkiä kelvottomasta opetusmateriaalista.”
Leena Sharma on Suomen Kuvalehden toimittaja. Hänen edellinen tietokirjansa on perussuomalaisia käsittelevä reportaasikirja Ne. Kohtaamisia perus-Suomessa (Otava, 2014).
Leena Sharma
Ikuiset ystävät – Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteet sotien jälkeen
ISBN 978-952-222-863-5
SKS 2018
Sisällysluettelo
Tilaa arvostelukappale: [email protected]
Kirjoittajan yhteystiedot: [email protected]
Lisätiedot: markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, [email protected], p. 050 501 9510
____________________________________________________________________________________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu noin 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 80 henkeä. www.finlit.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1