Noora Koski on aloittanut Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijänä elokuun alussa. Siitä asti vauhti on ollut hurjaa: tänä syksynä Koski nähdään niin Cabaret´n Kit-Kat-klubin tyttönä kuin lauantaina ensi-iltaan tulevan Maaninkavaaran pääroolissa, Heidi Huttusena.
Pohjanmaalta kotoisin olevalle Koskelle muutto Etelä-Karjalaan ja Lappeenrantaan on ollut mieleistä. Koski kertoo haaveilleensa jo jonkin aikaa pääsevänsä Saimaan maisemiin.
- Vesi ja erityisesti järvet ovat kiehtoneet aina. Vaikka tulen Pohjanmaan peltomaisemista, missä ei ole vesistöistä tietoakaan, niin olen haaveillut järvikaupungissa asumisesta.
- Hauskana sattumana tykkään paljon Joose Keskitalon kappaleesta Saimaan rannalla, minkä vuoksi lauloin kappaleen keväällä kouluni viimeisessä laulututkinnossa. Laulu päättyy sanoihin ”Katsomaan Savonlinnan laivoja. Lappeenrannan toreja.” Silloin tajusin, että kyllä joku on minua vetänyt tännepäin, Koski hymyilee.
Koski on valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulun musiikkiteatterin linjalta. Hän on myös opiskellut teatterityötä Teatterikorkeakoulussa. Koski innostui teatterista ja musiikkiteatterista jo lapsena.
- Jo pienestä asti olen rakastanut musiikkia ja teatteria. Olen ollut mukana runokerhoissa, Helka-tyttönä ja laulanut kuoroissa. Nuorisoteatterikerhoon menin yhdeksän-vuotiaana ja sen jälkeen pääsin melko nopeasti esiintymään kesäteattereihin.
Laulavan ja tanssivan Kosken ammattiura teatterissa alkoi hänen ollessaan 12-vuotias, jolloin hän teki pääroolin Seinäjoen kaupunginteatterin Dakota-nimisessä lastenmusikaalissa.
- Dakotassa viimeistään tuli sellainen tunne, että tämä on se mun juttu. Sen jälkeen tein teatteria koulun ohella. Laulamisen aloitin 14-vuotiaana, kun erästä teatteriesitystä katsomassa ollut laulunopettaja otti yhtyettä ja sanoi, että tuuppas likka laulutunneille. Siitä asti olen myös laulanut.
Lauantaina 5.10. Koski nähdään ensimmäistä kertaa pääroolissa Lappeenrannan kaupunginteatterin lavalla. Hän näyttelee Maaninkavaarassa teini-ikäistä Heidi Huttusta. Näytelmä pohjautuu Miika Nousiaisen romaaniin, jossa isä Martti Huttunen valmentaa tyttärestään Heidistä kestävyysjuoksun tähteä.
- Heidi on 15-vuotias yhdeksäsluokkalainen tyttö, joka haaveilee elämästä kuvataiteen parissa. Heidi on lämmin, empaattinen, rakastava, hirvittävän rohkea, pedantti ja kunnianhimoinen sekä terävä ja kupliva. Hän haluaa myös miellyttää, mikä onkin Heidin heikkous. Kaiken kaikkiaan Heidi on tosi ihana tyyppi esittää.
Maaninkavaarassa isän juoksuhulluus, johon tytär on tempautunut mukaan, saa jopa tragikoomisia piirteitä. Näytelmässä käsitelläänkin juoksun lisäksi syvempiä teemoja, kuten vanhempien yritystä elää unelmiaan todeksi lasten kautta ja toisaalta lasten tarvetta miellyttää vanhempiaan.
- Tarinassa minua on liikuttanut paljon se, miten lapset kannattelevat vanhempiaan ja perheitä. Pienetkin lapset aistivat ja ymmärtävät kodin ilmapiiriä. Tämä on minusta todella koskettavaa ja universaalia.
- Toisesta näkökulmasta katsottuna koskettavaa on myös se, että melko usein vanhemmat kuvittelevat tietävänsä mikä lapselle on parasta ja ohjaavat lasta siihen suuntaan, vaikka todellisuudessa suunta saattaa olla aivan väärä. Tätä kautta syntyy kohtaamattomuutta, kuten Maaninkavaarassa Heidin ja Martin välillä.
Koskella ja hänen roolihahmollaan Heidillä on yllättävän paljon yhtymäkohtia, sillä myös Kosken isä rakastaa juoksemista ja on jopa aikanaan valmentanut tytärtään juoksussa.
- Heidin rakkaus taiteeseen on myös asia, johon voin samastua. Meidänkin perheessä keskiössä oli enemmän urheilu, eikä kukaan lähellä olevista ihmisistä tehnyt taidetta työkseen. Kyllä minua silti lapsena kiinnostivat paljon myös taiteilijaperheet ja taide-elämä. Se oli sitä, mitä myös itse halusin, mutta mihin ei ollut kosketuspintaa arjessa.
- On hauska sattuma, että isäni juoksee tosi paljon ja hän valmensi minua nuorempana toivoen minusta urheilijaa. Mutta musta tulikin taiteilija, Koski nauraa.
Käynnissä oleva syksy on ollut Koskelle kiireistä aikaa. Arki on täyttynyt Maaninkavaaran harjoituksista ja viikonloppuisin on ollut Cabaret´n näytöksiä. Näyttelijä onkin joutunut pitämään tarkkaa huolta jaksamisestaan.
- On pakko olla pedantti, että jaksaa. Omasta nukkumisesta ja syömisestä on pidettävä huolta, jotta on energiaa harjoitella ja esiintyä. Olenkin oppinut paremman unirytmin sekä syömään aamupalaa. Viime keväänä treeneissä kysyin juoksijatytöiltä, että mitä he syövät aamupalaksi ja vastaus oli, että puuroa. Juoksemisen lisäksi myös puuro on tullut arkeeni jäädäkseen.
Vaikka Maaninkavaaran roolihahmo on hyvin samastuttava, Koski ei osaa nimetä tähänastista suosikkirooliaan. Näyttelijälle on tärkeää, että hän pääsee tekemään erilaisia rooleja mahdollisimman monipuolisesti.
- Musikaaleissa on tiettyjä lauluja, joihin olen kiintynyt ja joita haluaisin päästä laulamaan. Tai maailmoja, jotka kiehtovat. Esimerkiksi olen aina toivonut, että saisin joskus tehdä Kolmen pennin oopperassa Pollyn roolin. Tai Peterin roolin Jukka Linkolan Peter Pan -musikaalissa.
Noora Kosken tähdittämää Maaninkavaaraa esitetään Lappeenrannan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 30.12. saakka.
Kuka: Noora Koski, 29
Ammatti: Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijä
Asuu: Lappeenrannan Peltolassa Piki-kissan kanssa
Harrastukset: Tanssi, musiikki, alttoviulunsoitto ja jooga sekä tv-sarjat ja elokuvat. Sarjasuosituksena The Wire ja elokuvasuosituksena Three Billboards Outside Ebbing, Missouri sekä elokuvateattereissa nyt oleva Tottumiskysymys.
Erityistä: On aloittanut aikuisena alttoviulun soittamisen ja etsii nyt omaa alttoviulua. Omaa absoluuttisen sävelkorvan.
Ajankohtaista: Näyttelee Heidi Huttusta Lappeenrannan kaupunginteatterin Maaninkavaarassa
Noora Koski teatterin rappusissa_kuva Lpr kaupunki, Siiri Viinikainen
Koko: 8,45 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5184x3456Noora Koski teatterin rappusissa_kuva Lpr kaupunki, Siiri Viinikainen
Koko: 8,45 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5184x3456Lappeenrannan kaupunginteatteri sijaitsee ydinkeskustassa, Kauppakeskus IsoKristiinan kolmannessa kerroksessa. Tammikuussa 2016 avatun teatterin tilat ovat upeat ja sijainti ainutlaatuinen. Teatteriin pääsee maisemahissillä kaikista kerroksista. Alemmissa kerroksissa voi shoppailla ja hengähtää kahviloissa, toisessa kerroksessa sijaitsevat ravintolat ja elokuvateatteri. Saman katon alla sijaitsee myös Sokos Hotel Lappee. Teatterin sijoittuminen kauppakeskukseen on innovatiivinen ratkaisu, jonka katsotaan ennakoivan teatterimaailman rakennemuutosta: esitykset palaavat juurilleen, torille ja kansan keskelle. Teatterin on suunnitellut ALA Arkkitehdit Oy.
Teatterin lipunmyynti:
Asiakaspalvelukeskus Winkki, Villimiehenkatu 1, kaupungintalo 1.krs
Avoinna ma–pe 9–17
puh. 05 616 2220, [email protected]
Kaupunginteatteri, Kaivokatu 5, kauppakeskus IsoKristiina 3. krs
Avoinna 2 h ennen esitystä
Lippupisteen toimipaikat kautta maan ja lippu.fi (Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti).
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1